Nonii, tämä audiovisuaalinen harjoittelu jatkuu. Tarkoitus on siis opetella kuinka tehdä musiikkivideoita (ja jossain vaiheessa jotain muutakin) tekoälyllä, ja tietysti sitä musiikkiakin. Sanoin pitäväni siitä musiikin tekemisestä taukoa, mutta löysin joku aika sitten tuon Treblo:n joka ennen oli https://t.co/IWpo5aA0xx. Ja koska se on ilmainen ja sillä tehdyn materiaalin saa käyttää kaupallisesti omaksi hyödykseen, en kertakaikkiaan voinut olla kokeilematta.
Laatu vaihtelevaa, mutta lukematon määrä generointeja takaa että sieltä taatusti saa jotain käyttökelpoista jossain vaiheessa. Ja mainitsinko että sitä saa käyttää ilmaiseksi? ‘Virtual Sea Ritual’ On tehty Treblolla. Musiikkivideon siihen tein PixVersellä josta olen kai jo maininnut. Videon tekemiseen kului yhteensä 360 krediittiä. Eli PixVerse C1 mallilla, resoluutio 360 px, 15 sekunnin klippejä 6 kpl. Niitä sitten laitoin aiheeseen sopivasti näkymään loopilla, kuten voitte todeta.
Kun tekee matalalla budjetilla, korostuu videossa sen idea ja erilaiset editointi päätökset. Musiikkivideot on ehkä se helpoin tapa lähteä tutustumaan ja harjoittelemaan visuaalisia tekoäly juttuja, koska paljon voi laittaa “taiteellisuuden” piikkiin. Ilmaiseksi PixVerse tarjoaa 60 krediittiä joka päivä joten jos malttia löytyy, voi hieman yli viikossa tai kahdessa saada edullisen musiikkivideon tehtyä. Kannattaa suunnitella valmiiksi jonkinlainen ‘storyboard’ jotta on hieman helpompi lähteä hakemaan oikeita sanoja prompteihin.
Tämä seuraava video (jo aikaisemmin julkaistuun ja vuosi sitten aisonggeneratorilla tehtyyn kappaleeseen) on tehty https://t.co/YJLysCwbyn:lla ja käytössä oli Hailuo 2,3 malli ja resoluutio 768p. ‘Hintaa’ näillä säädöillä tuli 224 krediittiä 10 s klipille. Leonardo ei anna kaupallisia oikeuksia ellei osta tilausta. Minun tapauksessa on edullisin kk tilaus joka riittää harjoitteluun edullisimmilla malleilla.
En ole tehnyt mitään isoa arviointia vaihteleeko api mallien hinnat eri alustoilla. Ja api malleilla tarkoitan niitä kaikkia muita kuten Sora, Kling, Grok, Seedance jne.. On olemassa useita kymmeniä ellei satoja appeja joiden kautta saa myös kaikki muut apit käyttööön. Apeilla on eri hintoja kk ja vuosi hintoja joten on mahdotonta tietää onko erot kuinka suuria. Minun tapauksessa olenkin asettanut tiettyjä muita kriteereitä api valinnoille. Kuten se että jos maksat niin kaikki kaupalliset ja muut oikeudet ovat sinun.
Treblo menee tässä suhteessa ykköseksi koska myös ilmaisissa promptauksissa saat kaikki oikeudet. Riittää kun olet rekisteröitynyt ja voit julkaista vaikka sitten Distrokidillä kuten minä. Distrokidillä AI:lla tehdyssä musiikissa täytyy olla ihminen jossain määrin mukana, eli osa lyriikoista tai nuoteista tai oma ääni jne. Ja itse tietenkin olet tuottaja. Ilman sinun inputtia tekoäly ei liikuta pixeleitä eikä luo koodia pätkääkään.
PixVerse menee tässä myös kärkeen sen vuoksi, ettei sekään (ainakaan toistaiseksi) vaadi kuin ettei poista vesileimaa tai kuten minä, ilmoitan siitä itse videossa millä se on tehty. Käytin tässä myös apuna sellaista ilmaiseksi käytettävää appia kuin https://t.co/jdwTMZyLwA jolla pystyin hajoittamaan MP4 kuviksi ja ottamalla sen viimeisen kuvan, pystyin jatkamaan ja saamaan siten aika hyviä pidempiä kokonaisuuksia. Tällä videolla olen tyytyväinen etenkin tuohon viimeiseen minuuttiin.
‘No One Knows My Name’ on kunnianosoitus kaikille koodareille, jotka nimettömänä hääräävät kaikkien appien ja sovellusten taustalla ja edessä. Kaikille jotka koodaavat oli kieli sitten html, C++, Malbolge tai ihan vaan MML tai Vibe-koodari.. Kudos to you 🍻
🎵 "No One Knows My Name" – A Tribute to the Unseen Coders A musical and visual experiment created with AI tools: Aisonggenerator (music) and Leonardo/Hailuo 2.3 (video). This track honors all the anonymous coders—whether you write in HTML, C++, or even MML—who build the tools that power our digital world. 💻✨ Made on a budget, but with big ideas. Lo budget tools, creative editing, and a lot of patience. 🎥🔥 #AIMusic #AIArt #Coding #2158Project #TributeToCoders
Todellakin voimme depatoida loputtomiin tästä aiheesta ja silti päätyä siihen faktaan että abortit vähentävät kärsimystä. Ymmärrän uskonnollisen näkökulman, jossa kärsimys jalostaa seuraavaa elämää varten, mutta en hyväksy sitä. Kenenkään ei pitäisi hyväksyä sitä. Se ei ole inhimillistä, se ei ole armollista.
It was a childhood dream of having sharks for friends
32 years later and I am still realizing that dream because once I entered the water with them, I could never have enough.
Come to share this dream with me, https://t.co/rzSXwNSzXE
All videos by Kewin Lorenzen
Every sign at this refinery in Ireland is in russian. The official website is a .RU domain.
There’s no reason to hide it because local politicians are openly doing it for them.
🚨: China's putting data centers on the ocean floor. The ocean itself becomes the cooling system, reducing the energy and water demands traditional data centers require
@SaariniemiTomi@TeppoSyvarila Uskonnon vapaus on myös vapautta uskonnosta!
Ja tietääkseni ei ole estetty vaan haluttiin että informoidaan, jotta voi olla pois tai että järjestettäisiin muuta ohjelmaa. Ei siis estetty.
Hetken luettuani näitä postauksia ajattelin minäkin sitten sanoa mielipiteeni tästä SUVIVIRRESTÄ, notta onhan se uskonnollinen ja ei siitä sitten sen enempää.
Kieltämättä "mielenkiintoisempaa" on ollut seurata tätä sirkusta mikä siitä uutisesta seurasi, jossa oikeus päätti jutun sen oppilaan vanhemman hyväksi. Jotenkin musta tuntuu myös että meillä olis paljon tärkeämpiäkin asioita, mutta mennään nyt hetki tällä radalla.
On todettu mm. että on verorahojen tuhlausta käydä tällaista oikeudenkäyntiä ja onhan se, mutta sille kansalaiselle olisi riittänyt euro ja anteeksipyyntö.
Kuka tuhlasi ja miksi?
On todettu että tällä kansalaisella on traumoja ja niiden vuoksi tällaista tapahtuu. Mutta sanoisin, että kelläpä niitä traumoja ei olisi sellaisesta koulusta, jossa mielivaltaisesti tilastojen mukaan tasapäistetään minkä ehditään.
Kuka niitä traumoja aiheuttaa?
On mainittu, ettei suomalaisista perinteistä pitäisi luopua kuten nyt näistä kristillisistä perinteistä, ja tässä myös vedotaan siihen uskonnon vapauteen. Mutta jos meillä on uskonnonvapaus tarkoittaa se myös sitä että kristinuskon lisäksi kouluihin on hyväksyttävä Islam.
Niin, että onko meillä uskonnonvapaus vai ei?
Ja perinne se pakkoruotsikin joillekin rantasiepoille on, ei kuitenkaan minulle. Minulle Suomalaisia perinteitä on mm. Karjalanpiirakat ja puhtaat järvet. Koulun tarkoitus on olla yleissivistävä ja sen tulisi opettaa vain tarpeellisia asioita ja silti täällä nostetaan se isoin haloo ja halutaan pitää kiinni jostain V!&üz virrestä?
Kuka on se oikea suomalainen jolla on oikeus sanella toistenkin perinteet?
Miksei koulussa opeteta vain oikeasti yleissivistäviä ja tarpeellisia asioita?
Miksi olette tyhmiä?
Miksei uskovaiset mene kirkkoon laulamaan virsiä?
Mikä teitä vaivaa?
Ja, koska tunnutte olevan kaikki aivan sekaisin kuin seinäkellot ja teidän jutut vuotaa kuin seula eikä niissä ole päätä eikä häntää, en aio vaivata tällä asialla enää päätäni tämän enempää vaan saatte pitää tunkkinne ja veisata virsiänne ihan rauhassa.
Kesäterveisin
Niina!
PS. Voisitte vähän zempata sillä tekoälykin on parempaa seuraa kun te v!&üz NPC:eet! Miten te jaksatte itseänne?
Globalismin monet kasvot: Jaettu taivas vai yhteiset ongelmat?
Sana "globalismi" jakaa mielipiteitä ja herättää voimakkaita tunteita. Joillekin se on synonyymi yhtenäisyydelle ja tulevaisuuden lupaukselle; toisille se edustaa kontrollia, ylhäältä alas suuntautuvaa suunnittelua ja kansallisen itsemääräämisoikeuden murentamista. Mutta olemmeko pysähtyneet tarpeeksi miettimään, miltä globalismi todella näyttää eri näkökulmista katsottuna?
Minulle tämä pohdinta heräsi tehdessäni taustatutkimusta lähtötarinoille. Oli mieltä avaavaa, jopa kohottavaa, huomata, kuinka pitkälle ihmiskunnan ulottuvuus avaruudessa ulottuu. Kun puhumme avaruudesta, mielikuvituksemme usein heijastelee suurvaltojen saavutuksia. Tieteiselokuvissa ja uutisotsikoissa keskitytään tyypillisesti Amerikkaan, vastapainona britit tai ehkä itä kilpailijana – Kiina ja Japani.
Tämä näkökulma on kuitenkin valitettavan kapea. Todellisuus on monimuotoisempi ja inhimillisempi.
Kun sukeltaa syvemmälle avaruusprojektien maailmaan, huomaa, että mantereiden väliset rajat hämärtyvät. Afrikka on loistava esimerkki alueesta, jonka potentiaali tällä sektorilla usein unohdetaan, mutta todellisuudessa siellä on käynnissä valtava määrä projekteja ja tutkimusta. Löydät yksityisiä sijoittajia, jotka eivät halua vain rahoittaa mitä tahansa projektia, vaan jotka haluavat erityisesti nostaa oman mantereensa osallistumista uuteen avaruusaikakauteen. He investoivat tulevaisuuteen, joka ei ole vain Washingtonin tai Pekingin käsissä, vaan koko ihmiskunnan yhteiseen projektiin.
Tämä on globalismia parhaimmillaan. Se on yhteinen unelma, teknologian jakaminen ja halu edetä yhdessä. Useat avaruusalan yritykset ja aloitteet ovat tästä erinomainen esimerkki: ne ovat aidosti kansainvälisiä, globaaleja ja tähtäävät tulevaisuuteen, jossa "me" on tärkeämpi sana kuin "minä" tai "he".
Mutta tosiasia on tunnustettava: globalismilla on toinen, synkempi kasvo.
Jos avaruuden valloitus edustaa globalisaation jaloa puolta, löydämme vastapainon maapallolta noista negatiivisista ilmiöistä. Globalismi on myös epävarmoja kaivoslakeja, joissa hyödyt otetaan talteen ja vastuu jätetään paikallisille. Kyse on päästökaupasta, jossa saasteet eivät vähene, mutta velvoitteet siirtyvät paperilla maapallon toiselle puolelle. Kyse on järjestelmistä, joissa globaalista yhteistyöstä tulee mekanismi, joka luo eriarvoisuutta rikkaiden ja köyhien välille.
Tässä piilee kysymys, jota meidän kaikkien tulisi pohtia: Millaista globalismia haluamme?
Haluammeko sellaisen, jossa kansakunnat ja mantereet yhdistävät voimansa tehdäkseen jotain suurta, kuten avaruuden valloituksen, jossa jokainen osapuoli tuo oman asiantuntemuksensa ja identiteettinsä pöytään? Vai hyväksymmekö mallin, jossa globalismi on vain tekosyy tekosyiden ja vastuiden siirtämiseen pois silmistä?
Se, että avaruusalalle nousee uusia toimijoita Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Aasiasta, on merkki siitä, että maailma on muuttumassa. Globalismi ei ole enää vain lännen projekti, jota muut seuraavat. Siitä on tulossa todella moniääninen kenttä.
Kun seuraavan kerran kuulet sanan globalismi, älä tyydy vanhoihin määritelmiin. Kysy itseltäsi: tarkoittaako se yhtenäisyyttä tähtien alla vai byrokratiaa täällä maan päällä? Vastaus saattaa yllättää sinut.
Ja lopuksi meidän on kysyttävä: mitkä ovat tässä valtavassa yhtälössä pienen kansakunnan, kuten Suomen, tai Euroopan unionin, vaikutusmahdollisuudet? Kuinka varmistamme, että omat etumme ovat linjassa nousevien toimijoiden etujen kanssa ja luomme aitoa yhteistyötä sen sijaan, että vain reagoisimme suurvaltojen toimiin? Kysymys on siitä, voimmeko olla aktiivisia osallistujia tämän uuden aikakauden muokkaamisessa, vai annammeko vain virtojen viedä meidät mukanaan.
🚀 New Music Video: Hovercraft Dreams🎶🎬
Back on the project grind — and this time we’re heading to Mars.
“Hovercraft Dreams” is all about Glyder pilots racing through Martian canyons, chasing speed, freedom, and something just out of reach beneath those red skies. This is just a glimpse of a bigger story world I’ve been building… more Mars-related stories are on the way.
Still learning and experimenting with music video creation. This one was also made without expensive, high-end AI tools — just working with more affordable options and pushing them as far as they go.
Tools used:
– Canva (image creation)
– Leonardo
– ElevenLabs (new Image & Video beta)
New music, new experiments, and more to come.
NDT continues.
Peace out!
Korjaisin hieman tuota "Kieliopinnot tukevat ajattelua.." -> MITKÄ TAHANSA kieliopinnot tukevat ajattelua..
Lakeja muutetaan kun aika kulkee niiden ohi!
Kuvaamataidon tunnilla tutustutaan useaan ammattiin ja harjoitellaan useita taitoja, muihinkin kuin piirtämiseen ja maalaamiseen liittyviin. Savityöt, paperimassa, erilaiset painotekniikat ja myös taidehistoria jne.. Pakkoruotsille olisi vastaava nimitys pakkovahaliidut. Kielelliset opinnot tulisi ajatella samalla tavalla kuin kuvaamataito eli kielitaito. Etenkin kun kyseessä on yleissivistävät opinnot, kuten perusopetus.