@RTyolajarvi@JormaMakitalo@PauliinaMH@AriVnnen1 Tämä on ilman muuta yksi tärkeä osatekijä. Ja jotta kuormittavasta tilanteesta pääsee pois, tarvitaan diagnoosi. Usein työstä poissaoloa parempi ratkaisu olisi korjata kuormittuneisuuden ja pahan olon taustalla olevat syyt, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty.
@JormaMakitalo@PauliinaMH@AriVnnen1 Monisyinen ilmiö, jota ei yksi tekijä selitä. Yhtenä tekijänä työn ja muun elämän aiheuttama kuormitus sanoitetaan aiempaa herkemmin psykiatrisin termein, sillä koetuille vaikeuksille ja huonolle ololle halutaan selitys. Diagnoosi tarjoaa selityksen, vaikka se ei aina ole oikea.
@Polkujaluontoon Joissakin töissä näin saattaa ollakin, joskaan tulokset 4 päivän työviikosta eivät ole erityisen vakuuttavia olleet, mutta lääkärin työssä lyhyempi työaika tarkoittaa kyllä varsin yksioikoisesti vähemmän kohdattuja potilaita, tehtyjä leikkauksia, tulkittuja tutkimuksia...
Lisäbonus täyttä työviikkoa tekeville? Hämmentävää. Osa-aikatyön suosio laittaa pohtimaan, onko lääkärin työ käynyt aiempaa raskaammaksi, vai arvot muuttuneet ja vapaa-ajan arvostus kasvanut elintason nousun myötä? Tätä tahtia työlle ei riitä tekijöitä. https://t.co/9PtOkoQqWr
20-30 % terveydenhuollon toimista on vähähyötyisiä. Lisää vaikuttavuutta ja miksei säästöjäkin voidaan saada luopumalla hoidoista ja tutkimuksista, joista on pahimmillaan jopa haittaa. Vieraskynä | Viisas terveydenhuolto luopuu vähähyötyisestä hoidosta: https://t.co/KdbmWmYaCL
@SiljaKosola Lämmin osanottoni, Silja! Isäsi oli mahtava persoona, jonka opit ja pohditut sanat ovat kantaneet aina kandikursseista asti ja auttaneet moneen kertaan matkan varrella. Jotain hänestä kertoo myös se, ettei omena ole kauas puusta pudonnut!
@TiiaReho@JormaMakitalo@SuomenKuvalehti Toisaalta on varsin todennäköistä, että muutokset diagnostisissa käytännöissä ovat ennakoineet niiden uimista Käypä hoito -suosituksiin. Työkyvyttömyystilastot ovat heijastelleet muutoksia kirjallisuudessa, hoitavien lääkärien toimintakäytännöissä ja edelleen KH-suosituksissa.
@JormaMakitalo@TiiaReho@SuomenKuvalehti Työkyvyttömyyseläkehakemusten liitteenä olevien lausuntojen perusteella tuntuma on, että mielenterveyshäiriödiagnoosien arkipäiväistymisen myötä myös kynnys niiden asettamiseen on laskenut, esim. yleistyneen ahdistuneisuushäiriön diagnoosin saa aiempaa lievemmin oirein. Näyttö?
@AJTanskanen@Labore_tutkimus Koulutus ei jakaudu tarkoituksenmukaisesti. On ihmisiä, joilla on hämmästyttävän monta tutkintoa (joista yhdenkään mukaista työtä he eivät välttämättä tee) ja toisia, joilla ei ole yhtäkään tutkintoa. Jälkimmäisistä monet hyötyisivät heille kohdennetusta koulutuksesta, tuetusti.
@JormaMakitalo Itsearvioidun työkyvyn heikentyminen läpäisee kaikki ikäryhmät, nuorilla muutos on erityisen suuri. Tämä saa miettimään onko muutos tapahtunut osin kokemuksessa vai onko se "absoluuttista"? Toki objektiivisestikin työikäisten ylipaino on lisääntynyt ja fyysinen kunto heikentynyt.
@Jesper_Ekelund_@VisaHonkanen@Laakarilehti QALY lienee puutteineen paras väline jos hoidolla saavutettavalle elinvuodelle halutaan asettaa (jotenkin) yhteismitallinen kattohinta. Palvelukori edellyttää säännöllistä uudelleenarviointia ja on siten raskas ylläpitää. Toki QALYjenkin hinnat elävät ajassa.
Tarkkanäköinen kolumni. Kaikki yksilön ongelmat eivät ole yhteiskunnan tai järjestelmän aiheuttamia. Hyvää tahtova hyvinvointiyhteiskunta on tehnyt meistä riippuvaisia sen huolenpidosta ja saanut monet luopumaan vastuusta niin itsestään kuin läheisistään. https://t.co/jD5bZISc4J
@mkoivuka Tottakai on paljon voittokulkuja monien hoitojen osalta, mutta keskimäärin ollaan laskevan rajahyödyn alueella ja terveydenhuollon kustannukset laatupainotettua elinvuotta kohden kasvavat. Jossakin menee se raja, kuinka paljon yhteiskunnan rahaa yhteen QALY:yn kannattaa käyttää.
@TiiaReho Lääketieteellä on kyky kehittää itsensä kalliimmaksi kuin mikään yhteiskunta kestää. Siksi pitää avoimesti valita mitä (julkisesti rahoitetun) terveydenhuollon puitteissa tehdään, ja tehdä se viisaasti ja tehokkaasti.
Netti on tunnetusti syypää moneen pahaan, mutta jotain hyvääkin: netin säännöllinen käyttö on yhteydessä pienempään dementiariskiin 50-65-vuotiailla! Ei kun selaamaan, mutta kohtuudella!
https://t.co/XU0WL4yNOw
Osuva analyysi identiteettikriisistä nuorten mielenterveysongelmien taustalla. "Nuorten ahdistuksen aiheuttaa illuusio, että kuka tahansa voi tulla miksi tahansa – Se ei ole totta, sanoo identiteetin tutkija." https://t.co/ZCtcmdoODF
@mikkolahm@RTyolajarvi@ARytivaara Lyhyt sairauspoissaolo omalla ilmoituksella on perusteltu ja järkevä tapa toimia. Systeemin väärinkäyttäjiä on aina, mutta kuinka paljon kuinka paljon vaivaa ja terveydenhuollon resursseja heidän vuokseen kannattaa käyttää? Oikeuden voi myös evätä perustellusta syystä.
@KorhonenMla@varma_tweet@mielenturvaa Jos ei ole työtä eikä työterveyshuoltoa, on aina olemassa perusterveydenhuolto, joka ei toki kaikkialla toimi niin hyvin kuin toivoisi. Sitä kautta aukeaa pääsy erikoissairaanhoidon piiriin. Mielenterveystyötä tekevät myös monet järjestöt, joiden puoleen voi ja kannattaa kääntyä.