Kaikkien kannattaisi tutustua @Autismikirjolla-yhdistyksen julkaisemaan #SyrjimÀtönSanasto'on, joka avaa neurovÀhemmistön nÀkökulmaa neuromoninaisuuteen liittyvien sanojen kautta. https://t.co/MF2fTYyo0B #autismi#neurokirjo
I was lucky to meet a wonderful colleague @Johanna_speaks from @TUS_LibraryMD at a @run_euniversity event @HAMK_UAS & have a chance to say smth abt different kinds of texts. Thanks for your excellent presentation, Johanna!
@RiittaAK @ueflibrary Samaa mieltÀ! TÀÀltÀ työhuoneesta ruudulta seuraaminen onnistui myös. Eilen oli vaikea malttaa lÀhteÀ töistÀ, kun keskustelu vaikutti vain jatkuvan ja jatkuvan...
Laadukasta tutkimusta voidaan julkaista kaikilla kielillÀ. TÀmÀ pitÀÀ huomioida mm. tutkimusmetriikassa, toteaa @PolonenJanne. Helsinki Initiative on Multilingualism in Scholarly Communication https://t.co/10ZCy0U8xX #InAllLanguages#kaikillakielillÀ#TiedeJulki2022
Saavutettava tieto viestitÀÀn niin, ettÀ sen ymmÀrtÀÀ. NÀin @reettakettu TJNK:sta. Omasta mielestÀni saavutettavuutta tarvitaan jo tieteellisissÀ julkaisuissa mutta ennen kaikkea niiden jalostamisessa suuremman yleisön ulottuville. #TiedeJulki2022
Painetun lehden yksi hyvÀ puoli: muistiinpanojen tekeminen helpompaa kuin digi. Juu. Akku ei lopu kesken. (Ja hermo ei pala niin herkÀsti.) #tiedelehdet#TiedeJulki22
YksittÀiset artikkelit nousevat lukijoiden mieltymysten mukaan ja silloin ei nÀy toimituksellisesti harkittu kokonaisuus. Avoimilla tiedelehdillÀ yleisimmÀllÀ journal.fi-palvelulla ei toki sama ongelma ole, ettÀ artikkelit nousisivat luetummuuden mukaan. 2/2
VielÀkö paperilehtiÀ kÀytetÀÀn, kysellÀÀn #tiedejulki2022-paneelin osallistujilta. Peilaan asiaa nyt muun kuin tiedelehden kannalta. Olen HS digitilaajana siirtynyt lukemaan enemmÀn nÀköislehteÀ (jonka rinnastan paperilehteen) kuin yksittÀisiÀ juttuja koska tiedon kuratointi. 1/2
Tutkimusartikkelien JUFO-luokituksen pitĂ€isi teoriassa olla vain instituutioiden arvioinnin vĂ€line. Silti luokitus vaikuttaa eksplisiittisesti tutkijoiden ratkaisuihin, mm. julkaisukanavien valintaan. âTutkijat julkaisevat sitĂ€, mistĂ€ palkitaan.â @JopiNyman#TiedeJulki2022
@PekkaOlsbo: "Kirja on keskeinen sivistyksen ja tiedonvĂ€lityksen vĂ€line.â #tiedejulki2022 TĂ€nÀÀn puhutaan tieteellisistĂ€ julkaisuista ja fokuksessa rahoitus mutta tĂ€mĂ€ toki koskee kirjallisuutta laajemminkin.
@harriolkn huomio on tÀrkeÀ: julkaisemisen rahoituksessa puhutaan oikeastaan työstÀ. Miten arvotetaan toisten työtÀ, jos vaaditaan avoimuutta mahdollistamatta rahoitusta?
@SKS_finlit Kirsi Keravuori totesi #tiedejulki2022, ettÀ open accessista huolimatta painetut kirjat tekevÀt vielÀ kauppansa, koska humanistit haluavat kirjan hyllyynsÀ. TÀstÀ minÀ humanisti kyllÀ tunnistan itseni. MeidÀn humanistien roposet eivÀt toki rahoitukseksi yksin riitÀ.
Kirjan valmiiksi saaminen vaatii paljon eri ammattilaisten työtÀ eikÀ se voi olla vain tutkijan oman työn ohessa hoitama projekti. "Tutkijoiden pitÀisi pystyÀ keskittymÀÀn tutkimustyöhön ja kirjoittamiseen", toteaa @Leena_Kaakinen @HelsinkiUPress#tiedejulki2022
"Kustannustoimittaja on jo (ehkÀ tietÀmÀttÀÀn) aina pyrkinyt edistÀmÀÀn saavutettavuutta muokatessaan tekstiÀ ymmÀrrettÀvÀksi, miettiessÀÀn kirjan rakennetta" jne., toteaa Maija LÀhteenmÀki. #saavutettavuus#tiedekustantajat @celia_gov @NatLibFi
Saavutettavuus on kaikkien etu, ei vain erityisryhmille jossain muualla. Se on laajempi asia kuin nippu teknisiÀ ratkaisuja. Juuri nÀin, kiitos Maija LÀhteenmÀki. #saavutettavuus#tiedekustantajat @celia_gov @NatLibFi
YmmÀrrettÀvÀ kieli on olennainen osa saavutettavuutta. Aiheesta puhuu Saavutettavuusseminaarissa Maija Hirvonen. @celia_gov @NatLibFi#tiedekustantajat#saavutettavuus
#tutkituntiedonmonetmuodot-paneelikeskustelun yhteenvetoa â mistĂ€ oikean tiedon tunnistaa? Jos herÀÀ voimakas tunne, kannattaa pysĂ€htyĂ€ miettimÀÀn; kuka uutisen on julkaissut, mitĂ€ muut lĂ€hteet sanovat asiasta. Muista terve skeptisyys. Tilaisuuden vetĂ€jĂ€nĂ€ @Maria_L_M@HAMK_UAS