Olen äänestänyt Kokoomusta monta kertaa. Mutta tiemme eroavat, jos tässäkin Kokoomus johdollasi @PetteriOrpo osoittaa, ettette pysty tekemään säästöjä edes tarpeettomista hillotolpista
Kuvio:
- Wille Rydman (PS) kertoo leikkaavansa verorahoja "kansalaisjärjestöiltä", jotka poliitikot ovat rakentaneet hillotolpikseen.
- Vertti Kiukas (Sdp) suuttuu oman hillotolppansa puolesta ja soittaa pääministerille.
- Pääministeri Petteri Orpo (Kok) leppyyttelee Kiukasta ja lupailee, että eiköhän tälle jotain vielä tehdä.
- Kiukas on riittävän pöljä soittaakseen lehden toimittajalle ja kertoakseen saamistaan lupauksista julkisuuteen.
Kävipähän rälssikuvion tanssitus selväksi.
EIKÖ OLE JÄRKYTTÄVÄÄ, että jatkossa sosiaali- ja terveysjärjestöjen julkisessa tuessa painotetaan aitoa, ihmisiä kohtaavaa työtä - eikä veronmaksajien rahoja lahjoiteta entisten poliitikkojen lausunto- ja neuvontayhdistyksille "yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen"?
ERITYISEN JÄRKYTTÄVÄÄ on se, että varakkailta järjestöiltä odotetaan jatkossa suurempaa omarahoitusosuutta.
VIELÄ JÄRKYTTÄVÄMPÄÄ on, ettei julkista tukea enää myönnettäisi kaikkein varakkaimmille järjestöille, joilla on mittava määrä omaisuutta toimintansa pyörittämiseen.
VALLAN JÄRKYTTÄVÄÄ, että veronmaksajan rahaa ohjataan jatkossa työhön, jossa ollaan ihmisen kanssa tekemisissä - työhön, joka on suoraan yhteydessä terveyden edistämiseen ja toimintakyvyn rajoittamiseen.
Moni poliittinen paperinpyörittäjä uhkaa nyt jäädä ilman sinun rahojasi. Esimerkiksi Pekka Puska on hyvin järkyttynyt: hän päsmäröikin monessa yhdistyksessä, jotka eivät ole syntyneet ihmisen vaan järjestössä toimivien henkilöiden ympärille.
On korkea aika, että tuet kohdistetaan järjestörälssin sijaan apua tarvitsevien ihmisten auttamiseen.
Sanon tämän nyt suoraan. Kirjoitin pari päivää sitten havaintojani politiikan mädännäisyydestä, ja nyt saamme siitä täydellisen esimerkin.
Miettikää tätä hetki: järjestörahoitus ohjataan sellaisille järjestöille, jotka tekevät kohtaavaa työtä (eli sitä oikeaa työtä!) ja joilla ei ole tileillään varallisuutta, jolla kyseinen työ voitaisiin rahoittaa. Kuulostaa järkevältä ja oikeudenmukaiselta, vai mitä?
Poliitikoista ei kuulosta. Soraääniä kuuluu oikealta vasemmalle: ikoset, sarkomaat, werningit, heinäluomat, adlercreutzit, anderssonit ja niin edelleen. Vastustaminen näyttää tavallisen ihmisen logiikalla järjettömältä, mutta se ei ole sitä.
Vastustus asettuu oikeaan kontekstiin, kun sitä tarkastellaan sen oletuksen kautta, että ensisijaisesti poliitikot suojelevat järjestelmää. Älähdys kuuluu, kun oma, kaverin tai puolueen rahallinen tai vaikutusvaltaan liittyvä etu on uhattuna. Nyt on.
Kolmas sektori ja vanhat valtapuolueet ovat nukkuneet samassa vuoteessa vuosikymmeniä. Järjestelmään on aina lisätty tavaraa jokaisen puolueen toimesta, mutta mistään ei ole koskaan luovuttu. Järjestelmään ei ole koskettu, koska ulkoparlamentaarisen vallan ja rahallisen hyödyn ylläpidosta on vallinnut yhteisymmärrys.
Parasiittieliitti imee vimmaisen vampyyrin kiihkolla viimeisetkin mehut veronmaksajasta. Teitä on kusetettu. Nuo eivät ole koskaan olleet veronmaksajan puolella, vaan pelkästään oman etunsa puolella ja teitä vastaan.
Minulla on takanani noin vuosi politiikassa, joten lienee paikallaan kertoa siitä, miltä järjestelmä näyttää sisältä. Se on siinä mielessä helppoa, että en saa politiikasta elantoani, joten voin puhua suoraan. Järjestelmä on mätä, jota perustelen alla luetelluin huomioin. Tämä ei varsinaisesti koske tiettyjä puolueita tai yksittäisiä ihmisiä, vaan järjestelmää yleisellä tasolla.
- Kaikkia poliitikkojen ulospäin suuntautuvia puheita tulee tarkastella ensisijaisesti henkilökohtaisten valtapyrkimysten kautta. Päätöksentekoa tämä vaikeuttaa siten, että vallassa pysyäkseen tulee päätösten olla yleisen hyvän sijaan tiettyä äänestäjäsektoria hyödyttäviä. Poliitikot eivät äänestä oman mielipiteensä mukaan, vaan puolueen tai oman hyötynsä mukaisesti. Omia äänestyspäätöksiä vastaan saatetaan puhua salin ulkopuolella viisi minuuttia äänestyksen jälkeen.
- Poliitikoilla on (jopa kuntatasolla!) valtavasti erilaisia etuuksia ja hillotolppia. Näitä ei pidetä ongelmallisina, koska niitä pidetään ansaittuina etuuksina. Tästä johtuen järjestelmä on myös antiteknokraattinen, koska asiantuntijoiden päätöksenteon sijaan poliitikot pyrkivät mikromanageroimaan jokaista pientäkin asiaa joka ikisellä taholla.
- Heimoutuminen on saavuttanut pisteen, jossa se on järjenvastaista. Asioita vastustetaan vain sen takia, että sen on sanonut väärä ihminen. Tavallisessa elämässä läsnäoleva järki puuttuu politiikasta täysin.
- Järjestelmän vinoutuneisuus jatkuu sen takia, koska siitä on vanhojen valtapuolueiden yhteisymmärrys.
- Politiikassa mukana olevat ihmiset saattavat haistatella somessa, mutta olla oikeassa elämässä kasvotusten aivan mukavia. Tekohymyn oppii tunnistamaan nopeasti.
- Puheet ovat turhia. Poliitikot pitävät niitä pelkästään oman somenäkyvyytensä maksimoimiseksi. Kukaan ei normaalisti kuuntele esimerkiisi kaupunginvaltuuston kokouksia, eikä kenenkään mieli muutu pidettyjen puheiden johdosta. Vähintään 90% puheista on sisällöttömien itsestäänselvyyksien viljelemistä. Vain äänestäminen merkitsee.
- Kokouksia venytetään surutta korotettujen palkkioiden - tai jos oikein hurjalla päällä sattuvat olemaan - myös veronmaksajien piikkiin tehtävien taksimatkojen takia. Kytkeytyy vahvasti edelliseen kohtaan.
- Lähes kaikki veronamaksajien piikkiin tehdyt ulkomaanmatkat (ja näitä on yllättävän paljon erilaisilla tahoilla ja lautakunnissa) ovat turhia ja niitä perustellaan ”verkostoitumisella”.
- Politiikassa ja sen ympärillä pyörivissä asioissa (joista ihmiset yleensä hyötyvät taloudellisesti) ihmisillä on pelkkä hyötyarvo. Tämä on minusta kaikkein vastenmielisin piirre.
Ese camión no es “solo un vehículo”, es el sustento de alguien.
Su hipoteca. La comida de su familia.
Quien lo destruya debería pagar por cada daño.
¿Quién está de acuerdo en que estos llamados “manifestantes” sean procesados como terroristas?
Ça fait un moment que je me pose des questions sur le bilan (provisoire) de Milei en Argentine. On lit tout et son contraire. Alors j'ai arrêté de lire les commentaires et j'ai regardé les chiffres bruts.
L'Argentine, c'est l'expérience grandeur nature que les économistes attendaient depuis 50 ans. Même pays. Même peuple. Même culture. On change UNE variable : la méthode économique.
Avant : des décennies de gestion étatiste et péroniste, "redistributive". Le résultat concret ? 211% d'inflation, 42% de pauvreté, un État en déficit permanent qui finance son train de vie en faisant tourner la planche à billets.
Puis arrive Milei. Méthode inverse, brutale, assumée : on coupe, on déréglemente, on arrête d'imprimer.
Deux ans plus tard (photo à son arrivée (fin 2023) vs aujourd'hui) :
Inflation annuelle : 211% → 31%
Inflation mensuelle : 25% → ~2%
Déficit public : −5% du PIB → +1,8% (excédent)
Croissance : −1,6% → +4,4%
Pauvreté : 42% → 28%
Sans débat. Jugez par vous-mêmes.
Et le point essentiel : ces gains ne vont pas "aux riches" ou "aux marchés". Ils vont d'abord aux plus pauvres.
L'inflation est l'impôt le plus injuste qui existe — elle frappe ceux qui n'ont aucun actif pour se protéger. La diviser par 7, c'est rendre du pouvoir d'achat à ceux d'en bas. Et 14 points de pauvreté en moins, ce sont des millions de gens, pas une ligne Excel.
Pendant un siècle, on a expliqué aux Argentins que l'État les protégerait en dépensant toujours plus. Résultat : un des pays les plus riches du monde en 1910, ruiné. On vient d'inverser la méthode. Regardez le résultat.
À un moment, il faut accepter ce que les faits racontent : sur le terrain économique, la méthode libérale a livré en deux ans ce que des décennies de socialisme avaient promis sans jamais tenir. Et ça profite d'abord aux plus modestes.
On peut détester le style de Milei — la tronçonneuse, l'outrance, les sorties improbables, il n'a rien d'un homme d'État classique. Mais on ne juge pas une politique économique au style de celui qui la mène. On la juge à ce qu'elle fait à la vie des gens.
Et les chiffres ont parlé.
Suomalainen politiikka on feminisoitunut ja se näkyy.
Jyrki Lehtolan kolumni osui napakasti siihen epämukavaan tosiasiaan, jota moni nainenkin tunnistaa hiljaa itsekseen: kun naiset ovat vyöryneet massoittain johtaviin asemiin politiikassa, koulutuksessa, hallinnossa ja kulttuurissa, monet mittarit ovat kääntyneet huonompaan suuntaan. Ei siksi, että naiset olisivat yksilöinä huonompia, vaan koska naisten psykologinen profiili eroaa miesten profiilista evoluutiopsykologian ja persoonallisuustutkimuksen mukaan merkittävästi ja nämä erot vahvistuvat ryhmätasolla.
Naiset ovat tilastollisesti empaattisempia, miellyttämishaluisempia, heillä ilmenee keskimäärin korkeampaa neurotismi la ja he ovat vähemmän systemaattisia sekä riskinsietoisia kuin miehet. Nämä eivät ole stereotypioita vaan replikoituja löydöksiä tuhansissa tutkimuksissa. Kun tällainen profiili valtaa instituutioita, päätöksenteko siirtyy kohti lyhytnäköistä tunneperäisyyttä, uhriutumista, konfliktien välttelyä ja “kaikkien hyvinvoinnin” priorisointia omien rajojen ja resurssien kustannuksella.
Tässä kohtaa astuu kuvaan Gad Saadin erinomainen konsepti “suicidal empathy” itsemurhaempathia. Se on tilanne, jossa empaatia irrottautuu evoluutionaalisesta tehtävästään (suojella omaa ryhmää ja jälkeläisiä) ja muuttuu itsetuhoiseksi hyveeksi. Empatia suunnataan väärille kohteille: rikollisille uhrien sijaan, maahanmuuttajille kantaväestön turvallisuuden kustannuksella, “heikoimmille” taloudellisen realismin sijaan. Lopputuloksena on yhteiskunta, joka ei kestä totuutta, ei aseta rajoja eikä priorisoi selviytymistä.
Vaivaako tämä naisia enemmän?
Kyllä, tilastollisesti kyllä. Naiset ovat keskimäärin herkempiä empaattiselle tartunnalle ja moraaliselle signalingille eli hyveellisyyssignaaleille, joissa näytetään olevansa “hyvä ihminen” julkisesti. Tämä selittää osittain, miksi vasemmistolainen politiikka, woke-kulttuuri ja “hoivavaltiollisuus” vetoavat naisiin vahvemmin. Miehet taas korostavat enemmän oikeudenmukaisuutta ja ryhmän kompetenssia.
Kun politiikka muuttuu hoivapolitiikaksi, jossa valtiosta tehdään korvaava äiti, joka ei koskaan sano ei, seuraa väistämättä velkaantuminen, heikentyvä turvallisuus, laskeva syntyvyys ja kyvyttömyys tehdä kipeitä mutta välttämättömiä päätöksiä. Lehtolan mainitsemat esimerkit (Marin, Andersson, Virta, Koskela) ovat oireita tästä ilmiöstä: tyyli korvaa substanssin, some-selfiet korvaavat talousosaamisen, ja moraalinen närkästys korvaa analyysin.
Naisten vahvuudet kuten yhteisöllisyys, hoiva, tunneherkkyys ovat korvaamattomia perheessä ja pienryhmissä. Kun ne skaalataan valtion tasolle ilman miesten tasapainottavaa vaikutusta (konkretia, statuskilpailu, kylmä analyysi), järjestelmä menee epätasapainoon.
Naisena tämän tunnustaminen on ikävää, mutta välttämätöntä. Totuus ei ole misogyniaa, vaan evoluutiobiologiaa ja persoonallisuustiedettä. Jos haluamme kestävän yhteiskunnan, tarvitsemme seksuaalista diversiteettiä johtotehtävissä ei feminististä valtautumista, jossa miehisyys leimataan toksiseksi ja naiseus korotetaan moraaliseksi monopoleksi.
Suomi ei kaipaa enempää “likkoja” politiikkaan. Se kaipaa tasapainoa. Ilman sitä suicidal empathy vie Suomen hiljalleen kohti sivilisaation pehmeää itsemurhaa.
https://t.co/y4oUvpjWQP
Julkisuudessa kuohuttanut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan Suvivirsi-gate on saanut entistä kummallisempia piirteitä. Koulut ovat alkaneet varoittamaan Suvivirrestä etukäteen Wilmassa ja myös itse kevätjuhlassa ennen sen laulamista.
Osallistuin eilen koulun kevätjuhlaan, jossa annettiin Suvivirsi-varoitus ja halukkaita kehotettiin poistumaan virren ajaksi.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan kohupäätös on saattanut tunnolliset rehtorit ja opettajat varotoimiin, vaikka perustuslakivaliokunnan linjaukset ovat yksiselitteisiä ja vakiintuneita eikä kevätjuhlan Suvivirsi ole perustuslain kannalta ongelmallinen.
Kevätjuhlassa annettavasta varoituksesta ”Suvivirsi-vaarasta” uhkaa tulla arvokkaan perinteen absurdi antikliimaksi. Sitä, mikä on ollut yli sata vuotta suomalaisen kulttuurin osana koulun päättäjäisten juhlava ja riemukas kohotus, ollaan varjostamassa latistavalla varoituksella.
Vielä kerrran: Perustuslakivaliokunta on yli 20 vuoden ajan sanonut yksiselitteisesti, että lukukauden päättäjäisten yksittäinen virsi on koulun juhlatraditiona osa suomalaista kulttuuria. Suvivirsi ei siten tee kevätjuhlasta uskonnonharjoittamiseksi katsottavaa tilaisuutta, josta olisi velvoite tiedottaa.
Oppilaan ja tämän huoltajan valinnanvapaus koskee valiokunnan mukaan uskonnonvapaudesta johtuen sen sijaan uskonnonharjoittamiseksi katsottavaa toimintaa, kuten uskonnollista päivänavausta.
Perustuslakivaliokunnan auktoritatiivisissa linjauksissa ei siten ole epäselvyyttä. Emme ole edellyttäneet ennakkovaroitusta vanhemmille satavuotisesta juhlaperinteestä, kuten Suvivirrestä, saati erillistä poistumismahdollisuutta kevätjuhlasta sen takia. Kyse kun ei ole uskonnonharjoittamisesta, joka indoktrinoisi. Lautakunnan Suvivirsi-päätöksessä (ilmeisesti) katsotaan toisin.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toiminnassa kritiikille altista on se, ettei kohupäätöstä ja sen perusteita pääse kansalaiset arvioimaan.
Miten on mahdollista, että julkista valtaa käyttävä viranomainen, joka tekee yhteiskunnallisesti niin merkittävän päätöksen, että saa Suomen koulut varpailleen ja suomalaiset hämmennyksiin, ei julkaise asiasta edes tapausselostetta?
Näin merkittävä päätös ja sen perusteet olisi saatettava avoimesti julkisen arvioinnin ja keskustelun kohteeksi. Tapausselostetta ei ole annettu lautakunnasta edes pyynnöstä. Läpinäkyvyyden puute syö lautakunnan legitimiteettiä.
Mielestäni on aika viheltää peli poikki ja kirjata lakiin nimenomaisesti mahdollisuus ylläpitää suomalaisen koulun juhlaperinteitä, kuten Suvivirren laulamista.
Espoolaisena kuntapäättäjänä ja kolmen lapsen isänä haluan sanoa: Suvivirsi kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaan.
Se ei vähättele kenenkään vakaumusta. Se kertoo siitä, että kypsä yhteiskunta osaa pitää kiinni yhteisistä perinteistään.
#suvivirsi
1/3
https://t.co/cndhhG9Ed5
Saksa voittaa Uniperissa 12 miljardia euroa – Suomi hävisi 9 miljardia
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Kirjoituksessa pohditaan, miten Suomi onnistui tärväämään 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton.
Fortum laiminlöi Uniperin ennakkotarkastuksen. Talousjohtaja Rauramo perusteli laiminlyöntiä sillä, että Uniper oli tehnyt pörssilistautumista varten tarjousesitteen, josta ilmenivät sen E.ON-aikaiset tiedot vuosilta 2013-15. Eli Fortum meni valloittamaan Saksaa miljardeilla euroilla samalla tavalla kuin ihmiset sijoittavat omia rahojaan pörssilistautuvan yhtiön osakkeisiin.
Se mitä tiedettiin Uniperista oli sen sisäisen laskennan tuottama tieto Uniperin vuosista 2013-15, sekä vuoden 2016 tilinpäätös. Kaikki nuo vuodet olivat tappiollisia 1,1 miljardista 3,8 miljardiin euroon: yhteensä 11 miljardia euroa. Näissä luvuissa ei kerrota lainkaan tietoja johdannaisten (sähköfutuurien) määristä. Kun Uniperin johto vastusti Fortumia, on käsittämätöntä, että Fortum tällaisessa tilanteessa lähtee ostamaan sikaa säkissä.
Mitä Suomi olisi voinut tehdä? Suomen olisi pitänyt neuvotella esimerkiksi Uniperin Ruotsissa omistamat vesi- ja ydinvoimalat hyvitykseksi siitä, ettei Suomi laita Uniperia konkurssiin. Konkurssi olisi ollut Saksalle suurempi murhe kuin Suomelle, vaikka annettu 8 miljardin rahoitus olisi kaatunut Fortumin syliin. Rahoitustappion estämiseksi olisi heti 2022 alussa ennen sitoutumista tullut neuvotella saksalaisten kanssa: konkurssi tai Ruotsin voimalat.
On käsittämätöntä, ettei Fortum ottanut yhtiötä haltuunsa, vaikka omisti lähes 80 % Uniperin osakkeista. Osakeyhtiöissä on euro ja ääni periaate kaikkiin operatiivisiin päätöksiin. Fortum olisi Uniperin yhtiökokouksessa 2019 voinut vaihtaa koko Uniperin toimivan johdon. Vasta vuonna 2021 Uniperin hallitukseen valittiin kolmen muun lisäksi Fortumia edustava Tiina Tuomela.
Jos hakee vertailukohtaa jääkiekon MM-kisoista Suomella oli yksi kentällinen, jossa pelaajina oli maailmanluokan naistähti Susanna Tapani ja loput puulaakijoukkueesta ja katsomosta otettuja pelaajia. Heitä vastassa oli Saksan kaikki kolme kentällistä yht´aikaa ja joukkue koostui Milanon olympialaisissa olleista 9 NHL-pelaajasta ja muista huipuista. Jokainen ymmärtää, että tuollainen ottelu päättyisi 100-0 Saksan hyväksi ja niin kävi Suomelle myös Uniper-neuvotteluissa.
Mitä Suomen hallitus oikein ajatteli? Pääministerin olisi ilman muuta pitänyt jättää Ruisrock väliin ja osallistua neuvotteluihin. Mutta eihän Marinista olisi ollut neuvottelijaksi (se nähtiin heti kautensa alussa EU:n elpymisrahastoneuvotteluissa). Mutta tietenkin Suomesta olisi löytynyt osaavia neuvottelijoita, esimerkiksi Björn Wahlroos.
Mitä tästä opimme?
Emme yhtikäs mitään. Liittokansleri Merkelin aloittamaa Euroopan tuhoa ei ole saatu katkaistua. Suomelle humanitaarinen maahanmuutto on aiheuttanut 20 kertaa suuremmat tappiot kuin Uniper konsanaan. Eikä tätä tappiota edes yritetä katkaista. Siitä puhuminenkin on rikollista vihapuhetta.
Lue 10 minuutissa miten Suomi hävisi Uniper miljardit
https://t.co/cXrCGiOHA7
”Jos keskituloiset maksaisivat yhden prosenttiyksikön verran enemmän veroja, moni ikävä säästötoimi voitaisiin välttää, sanoo Vattin tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.”
Tässä tiivistyy suomalaisen talouspoliittisen keskustelun vinouma muihin länsimaihin. Ylisuuren julkisen sektorin maassamme asiantuntijat näkevät menoleikkauksen ikävänä ja veronkorotuksen helpotuksena.
Toivottavasti ajattelutapa kääntyy pian toisinpäin, ruotsalaisempaan suuntaan.
https://t.co/AkLcPR1hGv
Kyllä täällä veroja maksetaan, valtio vaan käyttää varojamme holtittomasti.
Milloinkohan tänne saataisiin hallitus, joka supistaisi valtiota vastaamaan veronmaksajien kantokykyä?
Äänestäjä unohtaa – Internet ei:
Nyt, kun "EU-elpymisvälineen" pääomia on käytetty, kuten etelä-eurooppalaiseeen tapaan kuuluu, on hyvä muistaa kokoomuksen äänestyskäyttäytyminen EU:n elpymisvälineessä:
Äänestys jakautui seuraavasti:
- 26 x KYLLÄ
- 10 x EI
- 2 x TYHJÄ
Selkärankaisesti 10 kpl kokoomuslaisista äänestivät EI:
- Heikki Autto
- Markku Eestilä
- Janne Heikkinen
- Timo Heinonen
- Terhi Koulumies
- Mia Laiho
- Paula Risikko
- Wille Rydman
- Janne Sankelo ja
- Heikki Vestman
Kiitos näille kymmenelle selkärankaiselle kokoomuslaiselle. Arvostan.
Seuraavat listassa olevat henkilöt äänestivät suomalaisten verorahojen lähettämisestä espanjalaisille korruptioon ja mafian ikkunaremontteihin italiaan:
TYHJÄÄ äänestivät
- Pia kauma
- Kari Tolvanen
KYLLÄ äänestivät
- Sanni Grahn-Laasonen
- Antti Häkkänen
- Anna-Kaisa Ikonen
- Kalle Jokinen
- Ilkka Kanerva
- Ville Kaunisto,
- Pihla Keto-Huovinen
- Marko Kilpi
- Pauli Kiuru
- Jukka Kopra
- Matias Marttinen
- Sari Multala
- Kai Mykkänen
- Petteri Orpo
- Jaana Pelkonen
- Sari Sarkomaa
- Arto Satonen
- Saara-Sofia Sirén
- Ruut Sjöblom
- Mari-Leena Talvitie
- Sinuhe Wallinheimo
- Elina Valtonen
- Juhana Vartiainen
- Sofia Vikman
- Anne-Mari Virolainen ja
- Ben Zyskowicz
Kokoomus oli aluksi ilmoittanut äänestävänsä tyhjää. Miettikää: TYHJÄÄ asiassa, jossa suomalaisen veronmaksajan rahaa lähetetään kankkulan kaivoon miljardeja!
Jo äänestyshetkellä tiedettiin, että Suomen osuus "EU:n elpymisvälineessä" on tappiolla n. 3,4–3,9 miljardia euroa.
Äänestäjä unohtaa – Internet ei
Ei v**** nyt oikeasti. Paluu kymmenen vuoden passiin vaatii 2-4 vuotta koska ”tietojärjestelmä” ja ”kilpailutus”.
Miten voi olla näin vaikeaa ja oliko yhtä vaikeaa kun kymmenen vuoden passeista luovuttiin?
https://t.co/PkoWibxlCp
Antin mukaan yrityksen rahat, joita ei veroteta, menevät kankkulan kaivoon.
Ole Antti looginen ja kannata 100% yhteisöveroa.
Minulla on pieni yritys, josta maksan noin 30k yhteisöveroa vuosittain. Jos veroni laskee 27 tuhanteen, ei minulla ole tarkoitus tuota rahaa kaivoon heittää, vaan käyttää investointeihin.
Olen jopa vakuuttunut, että investointini on parempi, kuin vaikka Sofia virran puolustamat somaliyhdistyksille maksettavat tukirahat.
Haluatteko te oikeasti itse kustantaa veronmaksajien varoilla rellestävien rälssijohtajien yli kymppitonnin kuukausipalkat?
Yksityisellä puolella tuollaiseen tulonmuodostukseen yltääkseen täytyy luoda vähän helvetisti arvoa niin asiakkaille kuin työyhteisöllekin.
Yli kymppitonnin kuukausiliksan rahoittamiseksi maksukykyisiä asiakkaita tarvitaan paljon ja työnantajan täytyy olla toimialavoittaja.
Ja yksityisellä kaikki osapuolet (työnantajat, työkaverit ja asiakkaat) luovuttavat resurssejaan toistensa käyttöön vapaaehtoisesti ja todellakin ansaitusti. Eikä väkisin otettuna.
Veronmaksajien rahaa pitäisi käyttää vaikuttavasti, viisaasti ja nuukasti. Nyt näin ei ole.
Björn Wahlroos: "Suomea ovat johtaneet idiootit Jyrki Kataisen hallituksesta lähtien, on korotettu veroja eikä rakenteellisia muutoksia ei ole uskallettu tehdä." https://t.co/IyXomtWVEw