Suomeen luotiin 2010-luvulla hyvin toimiva biopankkiverkosto. Uusi lakiluonnos merkitsisi toiminnan alasajoa. Miksi olemme luopumassa edistyksellisestä toiminnasta, joka on tuottanut runsaasti tutkimustietoa sairauksien ennaltaehkäisystä ja uusista hoitomahdollisuuksista?
Laskennalliset menetelmät ovat yksi lääkekehityksen transformaation ajureista. Suomessa on hyvät mahdollisuudet päästä tässä eturintamaan. Tarvitsemme oman QuPharm konsortion. Let’s talk about quantum computing in drug discovery https://t.co/UWPRnuKsBA
Havainnollinen katsaus siitä, miten biokemiallisia reaktioita ja nanoteknologiaa hyödynnetään tuotantomittakaavassa mRNA-rokotteiden valmistuksessa. Myös Suomessa tehdään alan huippututkimusta #GeneCellNano#SuomenAkatemia#Lippulaivahanke
https://t.co/UB4wcingUa
World's Best Hospitals 2021 - Top 200 Global https://t.co/qQI2TdVr1M Suomalaiset sairaalat menestyivät erinomaisesti Newsweekin arviossa: HUS 21, TYKS 54, TaYS 66. Kriteereinä
• Recommendations from medical experts
• Results from patient surveys
• Medical KPIs on hospitals
mRNA-lyhenteessä m viittaa lähettiin, ja tuoreen tiedelehden pääkirjoituksessa kerrotaankin toivon läheteistä: mRNA-rokotteiden merkityksestä nykyisen pandemian käännekohtana ja uuden aikakauden koittamisessa rokottamisessa. https://t.co/V90ox8yn9s
Hieno esitys RNA-rokotteesta, joka johdattaa niin biologian kuin informaatioteknologian käsittein rokotteen avoimen lähdekoodin ja tieteen läpimurtojen äärelle.
Millainen on keksinnön matka laboratoriosta turvalliseksi lääkehoidoksi?
Miten rokotteita on voitu kehittää niin nopeasti verrattuna perinteiseen #rokote'kehitykseen?
Miten Suomi hankkii koronarokotteensa?
Tervetuloa keskustelemaan 👉
@SOSTE10@JVParkkinen#lääkekehitys
Tuore julkaisu osoittaa, että Suomessa on onnistuttu toteuttamaan korkealaatuinen hemofilian hoito kustannustehokkaammin kuin useissa muissa länsimaissa. Tämä on onnistuneiden hoitostrategioiden ja hoidon keskittämisen ansiota.
Onko covid-19 vaarattomampi kuin influenssa? Onko suojaustoimilla mitään merkitystä? Onko epidemia vain laajan PCR-testauksen synnyttämä harha?
Pohdin ja pyrin vastaamaan näihin kysymyksiin ja oheisessa blogikirjoituksessa.
https://t.co/TNxzdwqkXL
Rokotekehitys etenee vaudilla: nyt Pfizer ja BioNTech tiedottavat aloittaneensa vaiheen 2/3 tutkimukseen. Tutkittava RNA-rokote on valittu neljästä vaiheen 1/2 tutkimuksissa testatusta rokoteaihiosta. Tuloksia odotetaan lokakuussa.
”Hyvin harvinaiset haittavaikutukset saattavat ilmetä vasta, kun rokote on annettu
hyvin suurella joukolle ihmisiä.” Tämä on kaikkiin uusiin rokotteisiin liittyvä
riski, myös perinteisellä tavalla tuotettuihin #rokote.
Rokoteaihioiden kehittäminen vei uusilla rokoteteknologioilla 2-4 kk ja myös kliininen testausvaihe on nopeutunut: "jo 8 tutkimusta 2-vaiheessa" ”Jos saadaan rekrytoitua tuhansia ihmisiä viikossa, tottahan se silloin saadaan vietyä nopeasti läpi." https://t.co/NqO9dAAoek
Uudet rokoteteknologiat sekä ennen näkemätön yhteistyön laajuus ja sitoutuminen ratkaisun löytämiseen tuovat toivoa, mutta kukaan ei voi luvata etukäteen onnistuvansa. Kahdeksan #rokote ehdokasta kuitenkin jo vaiheen 2 kliinisessä tutkimuksessa. https://t.co/YdirAQpdWY
”Yksikään vastuullinen toimija ei lupaa #koronafi rokotetta laajoille markkinoille ennen vuoden 2021 loppua, totesi maailman suurimman rokotevalmistajan GSK:n lääketieteellinen johtaja.” https://t.co/c3i9ciuUwN
Rokoteaihioiden kehittäminen vei uusilla rokoteteknologioilla 2-4 kk ja myös kliininen testausvaihe on nopeutunut: "jo 8 tutkimusta 2-vaiheessa" ”Jos saadaan rekrytoitua tuhansia ihmisiä viikossa, tottahan se silloin saadaan vietyä nopeasti läpi." https://t.co/NqO9dAAoek
Vain harva testivaiheeseen edenneistä rokoteaihioista pääsee kuitenkaan myyntiin asti, ja aihion testaaminen vie perinteisesti pidempään kuin sen kehittäminen. #rokote#COVID19#koronavirus#lääkekehitys
https://t.co/hYWW6nMIZm
@SannaLauslahti@heikkibothas@LHyssala@PiaKauma Silti on hienoa, että suomalaiset huippututkijat kehittävät rokotetta; geeniterapiaosaamisen pohjalta adenovirusvektori-rokotetta ja Tampereen rokotetutkimuskeskus viruspartikkelirokotetta. Kun on toimiva teknologia, isot kumppanit kiinnostuvat. https://t.co/1CQDrQdlwt
@SannaLauslahti@heikkibothas@LHyssala@PiaKauma Kotimaista rokotetuotantoa ehdotettiin myös H1N1-epidemian aikana 2009. THL arvioi kehityskuluiksi 0,5-1 Mrd. Influenssarokotteiden teknologia hyvin tunnettu, koronavirusrokotteet uusi alue. Epäonnistumisen riski merkittävä. https://t.co/HUOyOGaIXk
Erinomainen tietolähde, kiitos jakamisesta. Eilisessä JAMAssa myös hyvä katsaus lääkkeiden uudelleen kohdentamisesta ja viruslääkekehityksestä Covid-19-tautiin sekä linkkejä päivitettäviin tietolähteisiin (Box 1). https://t.co/NgKzg6KO77
In case you haven't seen it IUPHAR is responding to #Coronavirus by coordinating pharmacological resources. https://t.co/8BEOqZfcLZ. We are maintaining links and with up to date information. Big thanks to all the pharmacologists worldwide that are contributing to these resources!