Finanssipoliittisilla kertoimilla perustellaan miljardiluokan säästöjä ja veronkorotuksia. Silti kerroin ei ole politiikkatoimen luonnonvakio. @Labore_tutkimus tutkijat Sami Jysmä ja Ilkka Kiema avaavat blogissa, mitä siitä voidaan päätellä – ja mitä ei.▶️ https://t.co/kavVaIBVla
Suomen veroporras vähensi yritysten määrää rajan yläpuolella 18 %. Sen poisto v. 2010 kasvatti yritysten työllisyyttä, investointeja ja arvonlisäystä n. 10 % – ja maksoi itsensä takaisin yli kaksinkertaisesti. Lue: https://t.co/xnmPIxRZb8
#yritysverotus#taloustiede#tutkimus
@AkiKangasharju@ir_rkp Nämä tulevat vaikutuksista A) portaan yläpuolella pysyviin firmoihin ja B) yläpuolelle kasvaviin firmoihin (laskelmien kokonaisvaikutukset pääosin B:tä). Yleisen TPn vaikutukset osuisivat myös firmoihin, jotka pysyvät portaan alapuolella. Tähän ei päästä käsiksi.
@AkiKangasharju@ir_rkp Tämän suuntaisesti, mutta täsmennyksellä: meidänkään paperi ei nappaa yleisen tasapainon vaikutuksia. Korjataan kontaminaatiota muistuttava ongelma, joka kasvuvaikutuksen vuoksi on tässä varsin iso. Syvemmin ongelmaan keskittyvä paperi on työn alla.
Size-based payroll tax notches act as barriers to mobility, substantially distort firm behavior, and bias conventional difference-in-differences estimates, with much larger effects than previously detected, from Sami Jysmä, Youssef Benzarti, and Jarkko Harju https://t.co/82SxpHgztb
Tieteelliset tutkimustulokset eivät käänny päätöksiksi itsestään. Myös tiedon välittäjällä voi olla merkitystä. Espanjassa tehty satunnaistettu kenttäkoe osoittaa, että tutkimustiedon vaikutus toteutuneisiin päätöksiin riippuu viestintuojien taustaideologiasta. Erikoistutkija @JysmaSami Laboresta käsittelee Ideological Alignment and Evidence-Based Policy Adoption -tutkimusta T&Y:n Tiivistelmä-palstalla. Lue #TYlehti ➡️ https://t.co/VNlSrrYk8i
"Yritysten kokoon sidottu sääntely voi jarruttaa kasvua."
Laboren tutkija @JysmaSami esittelee tutkimuksensa arvostetussa NBER Public Economics -konferenssissa Cambridgessa USA:ssa. Seuraa lähetystä to 16.4. klo 18.30 Suomen aikaa NBER:n YouTube:ssa. ▶️ https://t.co/iKo1mqEn6B
VÄITÖS 17.1. klo 12 | Suomen kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa veroja kerätään paljon ja monesta eri asiasta. Väitöskirjassaan #Labore_tutkimus erikoistutkija @JysmaSami tarkastelee tuloverojen, työnantajamaksujen ja makeisveron vaikutuksia. https://t.co/mjr5c6kZkV
KKV:n tutkimus vuoden 2018 alkoholilain uudistuksesta on nyt julkaistu!
@karjalainenjjj@RikuBuri1@AnttiSieppi
Markus Anttinen, Miika Heinonen, Sebastian Nyholm
@kkv_uutiset
📣Tiedote
https://t.co/4Dd5VdFjDg
📜Raportti
https://t.co/UCyuhanS6A
@TapaniSuni@TYlehti@Maliranta@Labore_tutkimus Kyllä. Kuten tutkimusartikkelin tekijätkin toteavat, jättää se paljon kysymyksiä avoimeksi (ml. pääoman kansainvälinen liikkuvuus). Oma juttuni vain referoi tuota akateemista tutkimusta, ei esitä politiikkasuosituksia Suomelle.
@TapaniSuni@TYlehti@Maliranta@Labore_tutkimus Referoimassani tutkimuksessa (https://t.co/YcoYhGgDbe) verrattiin pääomatuloveroa kaikkeen omaisuuteen kohdistuvaan varallisuusveroon (ilman vetokattoa). Löydös oli, että varallisuusvero voi siirtää pääomaa esim. tuottavampien yrittäjien haltuun, mikä nostaa kokonaistuottavuutta.