Näkeeköhän tämän vielä joku? Vuosien hiljaisuus takana, todennäköisesti myös edessä. Mitä tapahtui? Elämä. Siitä sopii kiittää palvelua, joka kauan sitten kulki vielä nimellä Twitter 👩❤️👨
Sattuipa hollille kätevä tilastolähde niin pyöräytin pikakatsauksen julkisen sektorin kokoon viimeisen reilun 50 v ajalta. Tästäpä:
Vasemmalla julkisen sektorin koko suhteessa kaikkiin työllisiin. Oikealla julkinen ja yksityinen sektori suhteessa asukaslukuun. Miltäpä näyttää?
En ymmärrä yhtään, mitä P. Orpo puhuu. Orpo on entinen oppilaani, ja huomaan, että olen epäonnistunut surkeasti opettajana. Esimerkisi sen ymmärtämisessä, että valtion menojen järjetön kasvattaminen ei ole kansalaisten, vaan poliitikkojen, ml. Orpon, syy. https://t.co/p87jn7WoH6
Olisipa sellainen somealusta jonka viestiluonnokset saisi kuitattua julkaistavaksi vasta tunti kirjoittamisen jälkeen ja käveltyään todistettavasti 3000 askelta.
Tulisi seesteisempää.
Meinasin pistää vähän äkäisemmän tviittivastauksen. Piti ensin vain viedä Osku kävelylle. Sille lenkille ne sitten jäivät, kiukku ja vastaus. Suosittelen.
@joni_jaakkola Yhtäältä turhaan sysätään vastuu lukijan negatiivisista tunteista ja tuntemuksista postaajalle, toisaalta positiivisen somepostailuun helposti syntyvä täydellisyyttä tavoitteleva kiiltokuvamaisuus ruokkii riittämättömyyttä lukijassa. Miten voisi välittää hyvää fiilistä lempeästi?
Isokokoiselle miesihmiselle modernissa junan vessassa sontiminen on yllätyksentäyteinen elämys.
Vaikea päättää onko lemppariominaisuus wc-kopin ahtaus, tauoton hytkyminen, valmiiksi suohirviömäinen haju vai varma tunne siitä että kohta dippaa kiveksensä uunituoreeseen paskaan 🧐