Minulla on takanani noin vuosi politiikassa, joten lienee paikallaan kertoa siitä, miltä järjestelmä näyttää sisältä. Se on siinä mielessä helppoa, että en saa politiikasta elantoani, joten voin puhua suoraan. Järjestelmä on mätä, jota perustelen alla luetelluin huomioin. Tämä ei varsinaisesti koske tiettyjä puolueita tai yksittäisiä ihmisiä, vaan järjestelmää yleisellä tasolla.
- Kaikkia poliitikkojen ulospäin suuntautuvia puheita tulee tarkastella ensisijaisesti henkilökohtaisten valtapyrkimysten kautta. Päätöksentekoa tämä vaikeuttaa siten, että vallassa pysyäkseen tulee päätösten olla yleisen hyvän sijaan tiettyä äänestäjäsektoria hyödyttäviä. Poliitikot eivät äänestä oman mielipiteensä mukaan, vaan puolueen tai oman hyötynsä mukaisesti. Omia äänestyspäätöksiä vastaan saatetaan puhua salin ulkopuolella viisi minuuttia äänestyksen jälkeen.
- Poliitikoilla on (jopa kuntatasolla!) valtavasti erilaisia etuuksia ja hillotolppia. Näitä ei pidetä ongelmallisina, koska niitä pidetään ansaittuina etuuksina. Tästä johtuen järjestelmä on myös antiteknokraattinen, koska asiantuntijoiden päätöksenteon sijaan poliitikot pyrkivät mikromanageroimaan jokaista pientäkin asiaa joka ikisellä taholla.
- Heimoutuminen on saavuttanut pisteen, jossa se on järjenvastaista. Asioita vastustetaan vain sen takia, että sen on sanonut väärä ihminen. Tavallisessa elämässä läsnäoleva järki puuttuu politiikasta täysin.
- Järjestelmän vinoutuneisuus jatkuu sen takia, koska siitä on vanhojen valtapuolueiden yhteisymmärrys.
- Politiikassa mukana olevat ihmiset saattavat haistatella somessa, mutta olla oikeassa elämässä kasvotusten aivan mukavia. Tekohymyn oppii tunnistamaan nopeasti.
- Puheet ovat turhia. Poliitikot pitävät niitä pelkästään oman somenäkyvyytensä maksimoimiseksi. Kukaan ei normaalisti kuuntele esimerkiisi kaupunginvaltuuston kokouksia, eikä kenenkään mieli muutu pidettyjen puheiden johdosta. Vähintään 90% puheista on sisällöttömien itsestäänselvyyksien viljelemistä. Vain äänestäminen merkitsee.
- Kokouksia venytetään surutta korotettujen palkkioiden - tai jos oikein hurjalla päällä sattuvat olemaan - myös veronmaksajien piikkiin tehtävien taksimatkojen takia. Kytkeytyy vahvasti edelliseen kohtaan.
- Lähes kaikki veronamaksajien piikkiin tehdyt ulkomaanmatkat (ja näitä on yllättävän paljon erilaisilla tahoilla ja lautakunnissa) ovat turhia ja niitä perustellaan ”verkostoitumisella”.
- Politiikassa ja sen ympärillä pyörivissä asioissa (joista ihmiset yleensä hyötyvät taloudellisesti) ihmisillä on pelkkä hyötyarvo. Tämä on minusta kaikkein vastenmielisin piirre.
My beliefs: Retweets are notifications, not endorsements. Constructive dialogue leads to better outcomes. Bitcoin is hope and economic empowerment for everyone. Every good-faith effort to strengthen the network should be welcomed.
@klaus_koo Tarkoitus oli heittää enemmänkin humoristisesti, enkä uskonutkaan että tätä tarkoitat, mutta yleisesti ottaen sanoisin että anarkokapitalismi olisi itselleni lähimpänä tätä anarkismin kautta toteutettavaa tulevaisuutta, toki koska itse et kauheasti avannut mitä tarkoitat niin 🤷
@keijomedia@keskusta@kurvisentwiit@anttikaikkonen Eikö se ois parempi vaalipuheilla mennä vielä astetta pidemmälle ja perustaa yritys jo eilen ja saada idea vasta tänään, uskoisin että työllisyys kasvaa tällä menetelmällä myös huikeasti
Hesarin tapauksessa GDPR on vain sivuseikka – todellisuudessa monien närkästyksessä kyse on todennäköisesti jostain aivan muusta.
Kyse on (ainakin politiikkatilin kohdalla) pohjimmiltaan siitä, että mediajätti kajosi kansalaisten demokraattisiin oikeuksiin ja rikkoi jotain, jonka olemme nähneet kuuluvan demokratiamme hiljaisiin sopimuksiin.
Toiminta oli eettisesti kestämätöntä ainakin neljästä syystä.
1. Kansalaisaloitteen allekirjoittaminen on tai voi olla luonteeltaan hyvin sensitiivinen teko
Ymmärtääksemme loukkauksen syvyyden on katsottava demokratian perusteisiin. Suojelemme vaalisalaisuutta äärimmäisen tarkasti. Pidämme sitä pyhänä, loukkaamattomana.
Mutta HS:n perkaamalla datalla on vielä sitäkin sensitiivisempi luonne. Miksi?
Äänestäminen on sumea signaali. Ääni puolueelle on aina jonkinasteinen kompromissi, pakettiratkaisu, josta ei voi päätellä varmuudella yksilön arvoja yksittäisessä kysymyksessä. Se on suojattu, pehmeä kannanotto.
Kansalaisaloite on paljas hermo. Kun ihminen allekirjoittaa aloitteen – vaadittiinpa siinä lakko-oikeuden rajaamista, Ylen kurittamista tai eutanasiaa – hän ei tee kompromissia. Hän paljastaa suodattamattoman, kirurgisen tarkan vakaumuksensa juuri siinä asiassa, joka saattaa jakaa yhteiskuntaa jyrkästi.
HS hyödynsi (oletettua) porsaanreikää lainsäädännössä. Se tonki, repi auki ihmisten henkilökohtaisimmat poliittiset tunnustukset ja teki niistä julkista viihdettä, journalismin nimissä.
Se, että vaikka laki mahdollistaisikin nimien tarkistamisen, niin ei se anna moraalista oikeutusta niiden massiiviselle louhinnalle ja profiloinnille tällaisia tarkoitusperiä varten.
2. Daavid vastaan Goljat
Tilanteessa on räikeä voimasuhteiden epätasapaino. Toisella puolella on maan suurin mediakonserni lakimiehineen ja datanlouhijoineen. Toisella puolella on yksittäinen kansalainen, joka käytti perustuslaillista oikeuttaan.
HS:n toimintatapa oli käytännössä malliesimerkki kiusaamisesta. Ihmisille soitettiin ja tivattiin perusteluja lailliselle toiminnalle. Luotiin asetelma, jossa piispat, taiteilijat ja johtajat joutuivat katumaan ja selittelemään osallistumistaan demokratiaan. Lopuksi heidät asetettiin julkiseen häpeäpaaluun.
Sivullisten raivo ei ole turhaa puolestaloukkaantumista, vaan moraalinen reaktio. Kun suuri taho kohdistaa voimansa yksittäisiin kansalaisiin, vaikkakin vaikutusvaltaisiin, on muiden velvollisuus puuttua.
3. Yhteiskuntasopimus perustuu luottamukseen
Kun kansalainen antaa nimensä viranomaiselle, hän tekee sen vaikuttaakseen lainsäädäntöön. Hän puhuu valtiolle, ei medialle.
HS siirsi tiedot demokraattisesta ja hallinnollisesta kontekstista kaupalliseen tirkistelykontekstiin ilman asianomaisten lupaa. Se on vallankäyttöä, joka rikkoo ajatuksen siitä, että kansalaisen demokraattista oikeutta vaikuttaa lainsäädäntöön ei käytetä kansalaista vastaan.
4. Vallankäyttäjän sokeus
Toimituksen puolustus – “tiedot ovat julkisia, miksi pitäisi hävetä, jos ei ole salattavaa” jne – on ylimielinen. Se paljastaa täydellisen sokeuden omalle valta-asemalle.
Toimittajalle tämä on toki läpinäkyvyyttä, kohteelle se on turvattomuutta.
Kyse ei ole siitä, että ihmiset häpeäisivät mielipiteitään. Kyse on siitä, että jokaisella kansalaisella on – tai ainakin pitäisi olla – oikeus määritellä itse, missä ja milloin hän on poliittisesti alasti.
Yhteenveto
Olaus Petrin vanha viisaus “Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan” pätee tässä täydellisesti.
Vaikka HS:n toiminta olisikin ollut teknisesti laillista, se oli silti väärin. Se oli hyökkäys kansalaisyhteiskuntaa ja demokraattisten oikeuksien toteutumista vastaan, ja siksi siihen on reagoitu niin voimakkaasti.
Kansalaiset eivät vetoa esim. GDPR:ään siksi, että GDPR:n mahdollinen rikkomus närkästyttäisi, vaan siksi, että GDPR on todennäköisesti ainoa väline saada mediajätti vastuuseen toiminnasta, joka koetaan moraalisesti vääräksi ja kestämättömäksi sekä hyökkäykseksi kansalaisten demokraattisia oikeuksia vastaan.
There was an entire Hamas underground bunker under the European 🇪🇺 Hospital in the Gaza Strip, and the international media haven't said a single word about it.
Unbelievable.
Minä olin yksi heistä, jotka halusivat pelastaa planeetan ilmastonmuutokselta.
Oli todella kipeää tajuta, miten väärässä olin.
Tässä ketju siitä, miten CO₂ ei tuhonnut maailmaa, vaan pelasti sen. 🧵