Miten vesivoimalaitos toimii? Tässä tiivistys reilussa minuutissa, esimerkkinä Iijoessa sijaitseva Pahkakosken vesivoimala. PVO-Vesivoiman käyttö- ja kehityspäällikkö Antti Sipola kertoo.
#pohjolanvoima#vesivoima
Iloinen perheuutinen Arvajankoskella! 🐟 🌊 ♥️ Uhanalainen taimen on palannut kutemaan. 🙌
Lue täältä lisää 👉 https://t.co/DFTadX5Ust
📸: Keski-Suomen Vesi ja Ympäristö ry
Lisäksi poistimme yhden vaellusesteen Kelvänjoen latvoilta UPM:n mailta. Näissä Pohjois-Karjalan kohteissa on tarkoitus kokeilla eDNA-menetelmää seurannassa tulevina vuosina, ensimmäiset näytteet otettiin alkusyksystä ennen toimenpiteitä.
Generaattorin roottorin vaihto ei ole mikään pikku juttu. Varsinkaan, kun se tehdään ilman ennakkovalmisteluita ylimääräisessä huollossa.
OL2:n generaattorin vaihtoseisakki kesti 26 vrk ja 20 h. Töitä paiskittiin turbiinihallissa vuorotyönä noin 35 henkilön voimin. Lisäksi toisaalla kymmeniä ihmisiä teki esimerkiksi insinööri-, logistiikka-, tarkastus- sekä puhtaanapitotyötä.
Roottorinvaihto vaati 20 erilaista työtä ja 62 erillistä työvaihetta. Tämän lisäksi tehtiin 22 erilaista aikaa vievää ja huolellista tarkastusvaihetta.
Turbiinisalin kaksi isoa siltanosturia 95 tn/25 tn ja 65 tn/15 tn olivat ahkerassa käytössä koko huollon ajan. Raskaita nostoja (85-95 tn) tehtiin yhteensä 5, keskiraskaita (20 tn) 15. Lisäksi tehtiin lukematon määrä pienempien osien siirtelyä työn edetessä.
Videolla näet melkein 27 vuorokauden työn puristettuna someystävälliseen minuutin kestoon.
Ministeri @KaiMykkanen vetosi metsäalaan, että raakkujoilla säästetään 50m suojavyöhyke. UPM on toiminut tällaisilla suojavyöhykkeillä jo aikaisemmin ja sitoutuu niihin vastakin. Kuten myös muihin viranomaisohjeisiin raakun ja muiden erityisesti suojeltavien lajien esiintymillä.
Kohde on yksityisellä maalla, joten vaikka paikka onkin upea, niin vierailu siellä ilman lupaa on kielletty.
Olemme @UPMSuomi yhtiönä rahoittamassa tätä hanketta virtavesiohjelmastamme.
Rutajoen Seinäkoskella oli maisema muuttunut melkoisesti 👍 Työpato oli paikallaan, vanha betonipato oli jo purettu ja viimeisiä kuormia betonimurskaa vietiin pois. Hienoa työtä Keski-Suomen kalatalouskeskuksen/Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen johdolla!
Lähiviikkoina sekä Kelvänjoen alaosalta, että lavoilta puretaan vaellusesteet. Samalla pyritään eDNA:n keinoin selvittämään patojen purun vaikutuksia vesistössä ja kehitetään eDNA-menetelmää. Erittäin hienoa olla tässä mukana!
@PikkaraisSane Mulla Rautavaaran vuoden 2007 pettymys kuitattiin kivasti tällä. Lähdettiin silloin yötä myöten rääkkähaikaraa bongaamaan, nähtiin se kohtuu hyvin ja pinnat käteltiin kunnes joku sai siitä liian hyvät kuvat ja se muuttui kiinanriisihaikaraksi, tarhakarkulainen siis.
Rääkkähaikara Nivalassa sai bongarit liikkeelle. Sattui sopivasti matkan varrelle niin oli mahdollisuus käydä bongaamassa. Tämä oli minulle 333 havaittu lintulaji Suomessa.
Otapa ja lue tämä uusi pläjäys! Raportissa esitellään vaelluskalojen elvyttämisessä käytettävää tutkimustietoa isoilta, rakennetuilta joilta, mitä tuotettiin SateenvarjoIII-hankkeessa ⬇️ 🧵1 @LukeFinland
https://t.co/5gfUiKl2N3
Voisikohan tämmöinen konsepti olla sähköautoilun tulevaisuutta? Akun vaihto kestää yhtä kauan kun perinteinen tankkaus. Samalla tuommoinen akkuasema voisi osallistua säätösähkö- ja reservimarkkinoille tasapainottamaan sähköverkkoa.
Onnistumisia Itä-Suomesta virtavesiseminaari Rautjärvellä, hienoja esityksiä ja päästiin käymään Hiitolanjoella päivää ennen avajaisia. Lahnasenkoski oli saatu kuntoon ja Ritakoskella nähtiin @Psalolainen ja muiden kanssa virtavästäräkki!
On hyvä huomioida, että paikka on yksityisessä omistuksessa ja kohteeseen kuljetaan yksityisen pihan läpi joten paikalla käynti ilman lupaa on kielletty.
UPM:n virtavesiohjelma on mukana rahoittamassa Joutsan Rutajoen Seinäkosken padon purkua. Tänään oli työmaan aloituspalaveri ja työt alkavat elokuussa. Päijänteen taimenelle avautuu kymmeniä kilometriä vaellusreittiä padon purun myötä.