Maksatko sähköstäsi liikaa?⚡️
Sähkövahti tarkistaa sähkölaskusi sekunneissa‼️
Liitä vain kuva nykyisestä sähkölaskustasi ja Sähkövahti analysoi sopimuksesi ja kulutuksesi sekä kertoo, olisiko sinulle saatavilla edullisempi vaihtoehto.
Ei hintojen metsästämistä eri sivuilta.
Ei monimutkaisia laskelmia.
Ei rekisteröitymistä. Ei maksuja.
Vain kuva laskusta → selkeä arvio siitä, kannattaako sopimus vaihtaa.
👉 Tarkista sähkölaskusi heti ilmaiseksi:
https://t.co/rlxDgnhoI2
Lopputulos? Kulutusvaikutus heilahtaa laskussa +4,2 snt/kWh. Maksatkin lämmityksestä lähes 12 snt/kWh, mutta kesän miinustunneista et hyödy.
Kulutusvaikutus sopii vain automaatiokodeille. Muille se on pörssin riskit ilman pörssin hyötyjä.
Paljonko teillä oli viime kuussa? 2/2
Sähköyhtiöiden markkinoima ”kulutusvaikutus” on vuoden nerokkain myyntisumutus – tai pörssisähkön huonoin versio.
Kuluttajalle myydään ”turvallista 7,5 snt kiinteää hintaa”. Sitten tulee -20 °C pakkanen ja tyyni päivä: pörssi huitelee 40 sentissä ja koti kuluttaa 80 kWh. 1/2
⚡ Google varasi 507 MW ydinvoimasähköä Suomesta – mitä tämä kertoo sähkömarkkinan suunnasta?
Google teki Fortumin kanssa 22 vuoden sähkönostosopimuksen Loviisan ydinvoimalan tuotannosta
Datakeskusten kasvu ei siis tarkoita vain uusia rakennuksia, vaan myös valtavaa tarvetta pitkäjänteiselle sähköntuotannolle.
Suomen haaste on varmistaa, että tuotanto, sähköverkko ja säätövoima pysyvät kulutuksen kasvun mukana.
Kysymys kuuluu: hyötyykö tästä kasvusta lopulta myös tavallinen sähkönkuluttaja vai tuleeko kotitalouksista korkean sähkönhinnan lopullisia maksajia?
@Kaikenhuippu Juuri näin. Pitkät PPA-sopimukset ovat ainoa tapa saada markkinaehtoisia miljardi-investointeja liikkeelle ilman valtiontukia. Teollisuuden sitoutuminen pitkäaikaisiin ostoihin takaa tuotannon kannattavuuden myös matalilla hinnoilla.
@MeetsLight Suorasähkölämmittäjälle talven spot-vaihtelu on aito riski, jos talossa ei ole varaavuutta tai ilmalämpöpumppua. Monelle fiksuin kompromissi onkin kiinteähintainen sopimus talveksi ja pörssisähkö edullisille kesäkuukausille.
@lasleh Klassinen markkinailmiö: kun kotiakkuja tuli nopeasti lisää, Fingridin reservimarkkinan (FCR-D) hinnat normalisoituivat. Kotiakku kannattaakin nykyään laskea oman aurinkosähkön ja spot-optimoinnin, ei reservituottojen varaan.
@HannuJarvinenPS Kiinteä tuo mielenrauhaa omaan kukkaroon, mutta koko järjestelmän sähköpulaan se ei auta. Pörssi ohjaa säästämään silloin kun tekee tiukkaa, kiinteä siirtää riskin myyjälle.
@mariarautanen Totta, yhtälö on vaativa. Tänään keskihinta on vain 2,7 snt/kWh, mikä ilahduttaa kuluttajaa, mutta syö investointien kannattavuutta. Volatiliteetti on uusi normaali: tarvitaan kapasiteetimekanismeja ja pitkäaikaista varastointia rinnalle.
@JariKilpinen Hyvä huoli! Kulutus kuitenkin houkuttelee investointeja myös puhtaaseen tuotantoon. Tänään pörssisähkön ka. on vain 2,70 snt/kWh. Haaste onkin juuri tyynen pakkasen tehoreservi – siihen tarvitaan säätövoimaa ja joustoa myös datakeskuksilta.
@hurumdara2 Käyttökustannusero on kieltämättä hurja: tänään pörssisähkön vrk-ka. on vain 2,70 snt/kWh. Siirtoineenkin (n. 9 snt/kWh) 100 km maksaa kotilatauksella alle 2 €, kun dieselillä vastaava matka nielee helposti 10–12 €.
Tarvitsemme lisää säävarmaa tuotantoa, toimivat siirtoyhteydet ja kulutusjoustoa, jotta sähköä riittää myös kylminä ja tyyninä päivinä ilman kohtuuttomia hintapiikkejä. Kasvavien datakeskusten on osallistuttava kasvavan sähköntarpeen ratkaisuihin. Kotitalouksia ei saa jättää kasvun maksajiksi.
Suomella on mahdollisuus tehdä edullisesta sähköstä kilpailuetu tekoälyn aikakaudella. Datakeskusten pitää kuitenkin tuoda muutakin kuin sähkönkulutusta: investointeja, osaamista ja uutta vientiteollisuutta. Tärkeintä ei ole vain saada datakeskuksia Suomeen, vaan saada niiden luoma arvo jäämään tänne.
Tässä on Suomelle iso mahdollisuus, mutta myös riski. Datakeskukset voivat vauhdittaa uuden sähköntuotannon investointeja ja luoda pohjaa uudelle vientiteollisuudelle. Pelkkä sähkön kuluttaminen ei kuitenkaan vielä tee Suomesta voittajaa.
Ratkaisevaa on kuinka paljon investoinneista syntyy tänne osaamista, korkean jalostusarvon työtä ja suomalaisia teknologiayrityksiä ja etteivät sähköverkon kustannukset tai toimitusvarmuus jää suomalaisten kotitalouksien maksettavaksi.
Tavoitteen ei pitäisi olla vain datakeskusten saaminen Suomeen vaan mahdollisimman suuren arvon jääminen Suomeen.⚡️📈
Suomi erottuu edukseen eurooppalaisessa vertailussa. Vuonna 2025 kotitaloussähkö oli ostovoimaan suhteutettuna Euroopan kolmanneksi edullisinta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisen suomalaisen sähkölasku olisi pieni – siirtohinnat, verot ja oma kulutus vaikuttavat kokonaisuuteen.
Sähkön siirtohinnat nousevat, mutta kuluttaja ei voi kilpailuttaa verkkoyhtiötään….
Artikkelin mukaan 47 Suomen 77 siirtoyhtiöstä on nostanut hintojaan tänä vuonna. Energiavirasto tutkii ainakin kolmen yhtiön korotuksia.
Kuluttajalla on oikeus ymmärtää, mistä hän maksaa. Verkkoyhtiöiden hinnoittelun valvonnan on oltava tehokasta ja läpinäkyvää.
⚡ Google varasi 507 MW ydinvoimasähköä Suomesta – mitä tämä kertoo sähkömarkkinan suunnasta?
Google teki Fortumin kanssa 22 vuoden sähkönostosopimuksen Loviisan ydinvoimalan tuotannosta
Datakeskusten kasvu ei siis tarkoita vain uusia rakennuksia, vaan myös valtavaa tarvetta pitkäjänteiselle sähköntuotannolle.
Suomen haaste on varmistaa, että tuotanto, sähköverkko ja säätövoima pysyvät kulutuksen kasvun mukana.
Kysymys kuuluu: hyötyykö tästä kasvusta lopulta myös tavallinen sähkönkuluttaja vai tuleeko kotitalouksista korkean sähkönhinnan lopullisia maksajia?