Johanna Stenros 🫆

Lehtori | Rikos- ja riita-asioiden sovittelija. ◇Sapiens nihil affirmat quod non probat.

[Andrew Curran @AndrewCurran_]

Striking image from the new Anthropic labor market impact report.

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

Asiakkaalle muutos on hallinnollinen, muttei sisällöllinen. #sovittelu n edellytykset ja järjestämistapa säilyvät, vapaaehtoiset sovittelijat ja nykyiset palveluntuottajat jatkavat, eikä muutos vaikuta sovittelun sisältöön tai asiakkaiden oikeuksiin.

https://t.co/M2oyxEuf2P

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

@hs @PiaKauma Lainsäädäntöä pitää täsmentää siten että “asiallinen ja painava syy” konkretisoidaan. Irtisanomisperusteiksi voisi kirjata toistuvan, dokumentoidun alisuoriutumisen, vakavan yhteistyökyvyttömyyden ja olennaisten velvollisuuksien laiminlyönnin.

[Pia Kauma @PiaKauma]

Hankalat tai työssään selvästi alisuoriutuvat virkahenkilöt on voitava tarvittaessa laittaa sivuun. Lainsäädäntömme on vanhentunut tältä osin. Verorahat tulee käyttää vastuullisesti. Jos suorastaan kuntalaisten etua vastaan toistuvasti toimitaan, on joku raja ylitetty. @hsfi

[Heikki A Ollila @HAOllila]

"Hesarin kuukausiliitteessä on vuoden aikana ollut neljä isoa yksittäistä suomalaispoliitikkoa koskevaa henkilöjuttua. Näissä ovat tähtinä olleet Minja Koskela (vas), Anna Kontula (vas), Eveliina Heinäluoma (sd) ja Sanna Marin (sd). Luonnollisesti kyse on sattumasta."

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

USU: Oikeusministeri Meri sanoo, ettei lautamiesjärjestelmään ole tulossa muutoksia | Uutisia lyhyesti | Yle

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

Oikeusministeri Meri: käräjäoikeuksien lautamiesjärjestelmään ei ole tulossa suuria muutoksia, vaan #lautamiehet säilyvät. Lautamiesjärjestelmä halutaan säilyttää, koska se tuo oikeudenkäynteihin kansalaisten näkökulmaa ja vahvistaa demokratiaa oikeuslaitoksessa.
#käräjäoikeus

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

Muutoksen valmistelua varten on tarkoitus asettaa hanke, joka toteutetaan yhteistyössä oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen edustajien kanssa.

Lähde: Oikeusministeriön tiedote 30.4.2025 klo 14.05.

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

Rikos- ja riita-asioiden #sovittelu siirretään hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle. Sovittelutoiminnan järjestämisestä vastaisi Oikeuspalveluvirasto vuoden 2027 alusta lukien.

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

@oajry Nimikkeen suojaaminen voitaisiin toteuttaa joko säätämällä asiasta uusi laki tai hyödyntämällä nykyistä lainsäädäntöä kunnallisella tasolla siten, että nimikettä saisivat käyttää ainoastaan kelpoisuuden omaavat opettajat.

https://t.co/8abbUjFvEl

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

Opettajan ammattinimikkeen suojaaminen on tärkeää opetuksen laadun ja oppilaiden oikeusturvan kannalta. Kun nimike varataan vain kelpoisuuden omaaville henkilöille, varmistetaan, että opetustyötä tekevät ammattilaiset, joilla on pedagoginen koulutus ja tarvittava osaaminen.

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

Uskon että tämä voi myös lisätä vanhempien ja opiskelijoiden luottamusta koulujärjestelmään. Nimikkeen suojaaminen selkeyttää vastuita ja velvollisuuksia, ja edistää alan ammatillista arvostusta sekä opettajien asemaa työmarkkinoilla.

#ammattinimike
@oajry

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

"Meidän suomalaisten on varauduttava, jotta pystymme turvaamaan tieteen ja korkeimman opetuksen vapauden sekä tutkijoiden työn edellytykset nyt ja tulevaisuudessa, ministeri Talvitie toteaa.

https://t.co/IWb1Gciywr

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

Selkeä ja ymmärrettävä lakikieli edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, vahvistaa heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan ja lisää luottamusta päätöksentekoprosesseihin.

#lakikieli
#ymmärrettävyys
#oikeusmuotoilu

https://t.co/QnhFJ7ZufW

[Katleena Kortesuo @katleena]

Tänään olin puhumassa kyberturvallisuudesta ja tekoälyhuijauksista.

Onhan kaikilla jo olemassa salaiset turvakysymykset ja -vastaukset perheen kanssa?

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

https://t.co/An1ksqYQbR

#oikeusmuotoilu

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

Laurea ja Haaga-Helia toteuttavat vuosina 2024–26 EU-rahoitteisen ”ImpAct” hankkeen, jonka tavoitteena on edistää yritysten muutosta kohti hiilineutraalisuutta, sitä tukevaa liiketoimintaa kehittämällä toimintamalleja ja työkaluja kestävyysvaikutusten arviointiin ja seurantaan.

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

Elokuusta 2025 lähtien Haaga-Helian liiketalouden tradenomiopiskelevat voivat valita suuntautumisekseen juridiikan. Opinnoissa perehdytään muun muassa yritysjuridiikkaan, työelämän sääntelyyn, sopimusoikeuteen, rahoitusoikeuteen ja informaatio-oikeuteen.

https://t.co/qvSIEYlDfq

[Johanna Stenros 🫆 @stenrojo]

@tuomariliitto Uusijutun artikkeli oli lähinnä lokakampanja lautamiehiä kohtaan, ja erittäin asenteellinen.

[Heikki Vestman @HVestman]

Perustuslakivaliokunnan, johtavan lakien perustuslainmukaisuuden tulkitsijan perusteeton leimaaminen politisoituneeksi näyttää muodostuneen eräissä piireissä tavaksi.

Politisoitumismantrassa toistuvat samat, yksipuoliset ja virheelliset väitteet perustuslakivaliokunnan poikkeuslakilausunnosta. Yhdestä lausunnosta. Ne irrotetaan poikkeuslain yhteydestä ja siitä, että laki oli säädettävä vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä eli samassa menettelyssä kuin itse perustuslaki.

Virheväitteitä käytetään kyseenalaistamaan perustuslakivaliokunnan legitimiteetti.

Asia on vakava. Mitä intressiä palvelee jo useasti läpi käytyjen väitteiden revittely ja poikkeuslakilausunnon kyseenalaistaminen ja vääristely julkisuudessa toistuvasti? Varsinkin kun kyse on yksittäisestä valiokunnan lausunnosta.

Perustuslakivaliokunta on antanut vuoden 2024 valtiopäivillä kaikkiaan 64 lausuntoa lakiesityksen perustuslainmukaisuudesta. Näistä 60 on yksimielisiä. Joukossa on useita poliittisesti kiistanalaisia lakihankkeita.

Nämä kaikki oikeudelliset arviot on tehty perustuslakivaliokunnan vakiintuneen metodin mukaisesti:

Perustuslakivaliokunta pysyy perustuslain sanamuodon puitteissa, perustaa perustuslain esitöihin ja aiempaan lausuntokäytäntöönsä, arvioi lakiesityksen suhdetta ihmisoikeusvelvoitteisiin, nojaa asiantuntijalausuntoihin ja pyrkii viimeiseen asti yksimielisyyteen.

Tänään HS:n haastattelussa KHO:n virassa oleva tuomari, oikeusneuvos Lavapuro esittää perustuslakivaliokunnan toiminnasta mielipiteitään.

Sopiiko tuomioistuimen valtiosääntöiseen asemaan ylipäätään eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan voimakas kritisointi lakihankkeesta, kun kritiikki esitetään ylimmän tuomioistuimen jäsenenä ja siten tuomioistuininstituution edustajana?

Voidaan myös kysyä, millä perusteella virassa oleva tuomari kiistää perustuslaissa säädetyn toimivaltansa puitteissa toimineen perustuslakivaliokunnan ratkaisun oikeellisuuden ja kyseenalaistaa lainsäädäntövaltaa käyttävän eduskunnan säätämän poikkeuslain sitovuutta yleisesti.

Perustuslain esitöissä on nimenomaisesti todettu, että perustuslain 106 §:n etusijasäännös ei tule sovellettavaksi, jos laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tällä viitataan poikkeuslakeihin.

Pidän oikeusvaltion kannalta haitallisena yleisesti sellaista puhetta, jossa kiistetään toimivaltaisen toimielimen ratkaisu voimassa olevasta oikeustilasta ja velvollisuus noudattaa sitä - oli sen esittäjä sitten poliitikko, tuomari, professori tai tavan kansalainen. Tällainen puhe on omiaan rapauttamaan luottamusta oikeusvaltioon.

Suomen perustuslain mukaan yksiselitteisesti perustuslakivaliokunta päättää lakiesityksen perustuslainmukaisuudesta ja siitä, missä säätämisjärjestyksessä, jos missään, lakiesitys on säädettävissä.

Eduskunta on säätäessään poikkeuslain yli 5/6 enemmistöllä selvästi myös luottanut perustuslakivaliokunnan huolelliseen arvioon, että rajaturvallisuuslaki voidaan poikkeuslakina säätää. Näin siitä huolimatta, että eräät oikeusoppineet perustuslakivaliokunnan ratkaisua voimalla kritisoivat.

Erityisen häiritsevä ja totuudenvastainen väite politisoitumismantrassa on se, että poikkeuslakilausunnossa olisi ”irtauduttu” aiemmasta kehityksestä, jossa Suomessa on sitouduttu ihmisoikeusvelvoitteisiin.

Ei ole irtauduttu.

Perustuslakivaliokunta arvioi säännönmukaisesti lakiesitysten suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. Perustuslakivaliokunta on toistanut tälläkin syyskaudella, että ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa ristiriidassa olevia lakeja ei voida tavallisena lakina säätää.

Perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädettävän poikkeuslain ja ihmisoikeusvelvoitteiden suhteen osalta sen sijaan esimerkiksi jo voimassa olevan, vuoden 2000 perustuslain säätämisen yhteydessä oikeusoppineet katsoivat, että rajattuna poikkeuksena on säädettävissä myös ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa ristiriidassa oleva laki.

Perustuslakia ei ole poikkeuslain käyttöalan osalta vuoden 2000 jälkeen muutettu.