Tieteen termipankki

Tieteen kansallinen termipankki (TTP) rakentaa avointa ja monitieteistä termitietokantaa | The Helsinki Term Bank for the Arts and Sciences @helsinkiuni

[Tieteen termipankki @termipankki]

Teologian terminologiaa koko kansalle: Haastateltavana Tieteen termipankin kuukauden asiantuntija Risto Saarinen
https://t.co/kihwBOkAF3

[Tieteen termipankki @termipankki]

Kysely suomenkielisestä tieteellisestä termistöstä
(kysely on auki 15.2.2024 asti ja sitä saa mieluusti levittää; vastaamiseen menee aikaa arviolta 3 minuuttia):
https://t.co/GyEzUQwMoX

Enkäten på svenska:
https://t.co/53lP4u74v9

Survey in English:
https://t.co/EAdEYtmNdV

[Tieteen termipankki @termipankki]

Biologian moniammattilaisen mutkittelevat polut: Haastateltavana Tieteen termipankin kuukauden asiantuntija, kasvi- ja sienitieteilijä Vanamo Salo https://t.co/wbbtmGlycE

[Tieteen termipankki @termipankki]

Kansalaistiede vai kanssatiede? Tämäkin kysymys esillä avoimen tieteen paneelissa. #ATI2023
https://t.co/kPvjuWa0v1

[Tieteen termipankki @termipankki]

Tieteen termipankki kiittää suomalaisia säätiöitä laajentumisensa tukemisesta! Työ ja rahoituksen tarve jatkuu. Kiitos Kordelinin Säätiö, @KoneenSaatio avoimesta verkkokurssista Humanististen alojen monitieteiset käsitteet ja termityö, @Skr_fi ja Renlundin Säätiö. #säätiötekoja

[Tieteen termipankki @termipankki]

Euroopan kielten päivänä kannattaa muistaa terminologian merkitys monikielisyydessä ja erityisesti tieteen monikielisyyden edistämisessä. #EuroopanKieltenPäivä #tieteen_termit #monikielisyys

[Tieteen termipankki @termipankki]

Hei te kaikki, jotka tutkitte! Muistathan päivittää tutkimuksesi keskeiset käsitteet Tieteen termipankkiin kaikkien iloksi ja hyödyksi. #MinäTutkin

[AvoinTiede @AvoinTiede]

Ehdota vuoden 2023 kansallisen Avoimen tieteen palkinnon sekä Avoimuuden edistäjä -palkinnon saajia linkin takaa löytyvällä lomakkeella 29.9. mennessä! 💐 #avointiede

Palkinnot jaetaan Avoimen tieteen ja tutkimuksen talvipäivillä 8.-9.11.2023. ❄️

https://t.co/s3EAwmQt90

[TSV @tsv_media]

Kuuluisiko jokin #Julkaisufoorumi​n tason 2 kirjakustantajien kirjasarjoista tasoluokkaan 3?Tiedeyhteisöllä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia 15.9. asti.

https://t.co/k2kBRysxKl

[TSV @tsv_media]

Monenlaisen harhaanjohtavan tiedon keskellä kaivataan luotettavia avoimia tiedonlähteitä.

Tieteen termipankki (@termipankki) on Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteinen, avoin ja jatkuvasti päivitettävä termitietokanta, joka toimii asiantuntijoiden talkootyöllä. 📂 1/2

[Tieteen termipankki @termipankki]

Tieteen termipankin kuukauden tutkija korostaa tutkimustyönsä ja termityön yhteyttä. https://t.co/Xug4e285bQ

[Sanastokeskus - Terminologicentralen @sanastokeskus]

Sanastokeskus järjestää syksyllä Teamsissä kolme puolen tunnin aamukahvitilaisuutta.
To 14.9. klo 9 kerrotaan terminologisten sanastojen soveltamisesta käsitelähtöisissä aineistoissa.
To 12.10. klo 9 aiheena on sanastotyön standardointi.
1/2

[Tieteen termipankki @termipankki]

"Osasyy sekoiluun Golfvirran ja Amocin kesken lienee se, että Suomenkin ilmastoon keskeisesti vaikuttavalle ilmiölle ei ole suomenkielistä nimeä."

[Tiera Laitinen @TieraLaitinen]

Lehdet ovat uutisoineet erään uuden tutkimustuloksen otsikoiden näyttävästi, että "Golfvirta voi pysähtyä jo 2025!" Moni on jo korjannut, että oikeasti kyse ei ole koko Golfvirrasta, mutta katsotaanpa vähän tarkemmin, mistä on kyse ja pitääkö olla huolissaan?

Tutkimuksen kohteena oli Atlantin termohaliininen kierto (Amoc). Norjan ja Grönlannin väliselle alueelle tuleva Golfvirran pieni pohjoinen haara on osa sitä. Pääosa Golfvirrasta kääntyy Euroopan edustalta etelään. Tätä Golfvirran pääosaa pitävät yllä keskileveysasteiden länsituulet, ja se ei ole pysähtymässä.

Tutkimuksen mukaan Amoc pysähtyisi todennäköisimmin vuoden 2050 kieppeillä. Ajoitus on tällaisissa mallinnuksissa epävarma, ja niinpä oli laskettu myös väli, jonka aikana pysähtyminen tapahtuu 95 % todennäköisyydellä. Se väli oli 2025 - 2095. Tästä lehdet repivät otsikoihinsa "jo 2025!", vaikka tosiasiassa tuolle vuodelle saatu todennäköisyys on alle 1 %.

Kyseessä oli yksi mallinnus. Vastaavia mallinnuksia on tehty useita ja tulosten yksityiskohdat vaihtelevat. Konsensus kuitenkin on, että Amoc heikkenee ja voi pysähtyä kokonaan joskus, ehkä hyvinkin tällä vuosisadalla. Niin on tapahtunut ennenkin ilmaston lämpenemisen yhteydessä.

Onko sillä väliä? On. Pohjois-Eurooppaa lämmittää nimenomaan Amoc, ei niinkään Golfvirta, jolle tämä kunnia yleistajuisessa puheessa usein virheellisesti annetaan. Amocin täysi pysähtyminen voisi johtaa merkittävään kylmenemiseen Britanniassa, Skandinaviassa ja jossain määrin Suomessakin.

Mikä sitten missäkin muodostuu nettovaikutukseksi, kun ilmasto muuten lämpenee ja Amocin heikkeneminen viilentää Pohjois-Eurooppaa, se jää nähtäväksi. Ilmastonmuutoksella voi olla alueellisesti yllättäviäkin seurauksia. Suomessa on syytä varautua erilaisiin skenaarioihin.

Mitä asialle voi tehdä? Lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö ja ilmaston lämmittäminen tietysti, noin periaatteessa. Mutta jos tämän uuden tutkimuksen tulos Amocin herkkyydestä pitää paikkansa, niin taitaa olla myöhäistä jo sen osalta. Niin nopeasti ilmastonmuutosta ei enää pysäytetä minkään realistisin toimin eikä varsinkaan Suomen voimin.

Meidän on siis sopeuduttava maailman muutokseen, kuten monessa muussakin asiassa. Ja viisas toki myös varautuu ennalta muutokseen, josta on selvä varoitus tiedossa. Muutoksen hidastamiseksi ja lieventämiseksi pitää tehdä mitä voimme, mutta on hölmöä vajota epätoivoon tai paniikkiin sellaisen takia, mitä emme pysty estämään.

Lopuksi hieman asian vierestä kielipohdintaa. Osasyy sekoiluun Golfvirran ja Amocin kesken lienee se, että Suomenkin ilmastoon keskeisesti vaikuttavalle ilmiölle ei ole suomenkielistä nimeä. Tai no, voisihan suomeksi sanoa: "Atlantin termohaliinisen kierron Norjanmerellä kulkeva pintavirtaus". Kuka tuollaista termihirviötä jaksaa raahata mukana? Itse olen paremman puutteessa yllä kirjoittanut "Amoc", mutta tuollainen englanninkielinen lyhenne ei ole hyvää kielenkäyttöä sekään, ja sitä paitsi Amoc on paljon laajempi kokonaisuus kuin se lämpövirta, joka meitä täällä Pohjolassa etupäässä kiinnostaa. Ehkä sitä voisi kutsua "Golfvirran pohjoishaaraksi", mutta tämä on sikäli harhaanjohtava nimitys, että se yhdistää asian Golfvirran pääosaan, joka ei ole kyseisen virran dynamiikkaa määräävä ilmiö (Amoc on).

Ehdotankin, että Skandinaviaa ja Suomea lämmittävästä merivirrasta aletaan puhua Norjanvirtana. Se kulkee (Britannian ohitettuaan) Norjanmerellä Norjan rannikon edustalla. Ja englanninkielisessä termistössä on jo "Norwegian current". Nyt siis Norjanvirta on vaarassa, ei Golfvirta.

Tässä vielä tarkempaa asiantuntijatekstiä Amocista:
https://t.co/Lm3pnkTWqX

[Tieteen termipankki @termipankki]

Tieteen termipankista puhutaan Arto Mustajoen isännöimän Kommunikaation kompastus-
kiviä -podcastin tämänkertaisen jakson alussa: https://t.co/cYMHKUiJrR…/53-mita-suomen…/…

[𝘔𝘪𝘬𝘬𝘰 𝘒𝘰𝘭𝘬𝘬𝘢𝘭𝘢 @XCsci]

Mitä mielestäsi tarkoittaa "joutomaa"?

[Tieteen termipankki @termipankki]

Tieteen termipankissa on käynnistynyt tieteidenvälisyysterminologiaa pohtiva ryhmä, sen jäsen Suvi Ronkainen kirjoittaa blogissa eri näkökulmista monitieteisyyteen #tieteen_termit https://t.co/queVpdG6lq

[Tiina Onikki @TiinaOnikki]

Avoimen tieteen palkinnosta ja termipankin ajankohtaisista kuulumisista Tieteen termipankin blogissa. @termipankki #avoin_tiede #termityö #tieteen_kieli
https://t.co/lwE7CiLXBa

[Tieteen termipankki @termipankki]

@HKorsberg @TiinaOnikki Kiitos @HKorsberg! Teatteritiede ja sittemmin esittävät taiteet ovat tehneet ja tekevät merkittävää työtä termipankissa.

[Tieteen termipankki @termipankki]

@HiLIFE_helsinki @LifeSciHelsinki @HelsinkiUniMed @BIOTECH_UH @UH_Neuro @FIMM_UH Thanks to everyone who uses and adds content to the Helsinki Term Bank for the Arts and Sciences. @termipankki. And congratulations to HiLIFE!

[Tieteen termipankki @termipankki]

@helsinkiuni @HiLIFE_helsinki Kiitos kuuluu kaikille termipankin käyttäjille ja kartuttajille!