Kaikki liike ei ehkä ole terveydelle samanarvoista.
Yli 4,2 miljoonan ihmisen tutkimusaineistossa vapaa-ajan liikunta oli yhteydessä 24 % pienempään dementiariskiin. Fyysisesti kuormittava työ ei näyttänyt tuovan samaa hyötyä.
Tärkeä näkökulma: raskas työpäivä ja terveyttä kehittävä liikunta eivät välttämättä ole sama asia.
Liikunnassa ratkaisee määrän lisäksi myös kuormituksen laatu, palautuminen ja se, missä yhteydessä liikumme.
https://t.co/NuaYf9rzCB
Syksyllä Timocoachingin Instagramissa alkaa kolme uutta viikkosarjaa:
Ma – Perusta
Ke – Asiakaspolku
Pe – Perjantain kevennys 😄
Harjoittelua, hyvinvointia ja valmennuksen arkea – välillä asiaa, välillä vähän pilkettä silmäkulmassa.
Ensimmäiset osat pian.
Flow’ta ei voi käskeä tulemaan – mutta sille voi rakentaa paremmat olosuhteet.
Boston Universityn suorituspsykologian asiantuntija nostaa esiin kiinnostavan ajatuksen: parhaimmillamme olemme yhtä aikaa rentoutuneita ja keskittyneitä. Hallitsemme tekemistä yrittämättä kontrolloida kaikkea.
Rakentava sisäinen puhe, merkitykselliset tavoitteet ja hyvä tuki voivat auttaa.
Psyykkisiä taitoja voi harjoitella siinä missä fyysisiäkin.
https://t.co/4RrZISJ4pI
Uusi sovellus, ohjelma tai jäsenyys voi antaa hyvän motivaatiopiikin. Mutta mitä tapahtuu muutaman viikon päästä?
Lähes 12 000 käyttäjän tutkimuksessa maksullinen terveyssovellus lisäsi aluksi aktiivisuutta sovelluksessa, mutta vaikutus hiipui ajan myötä.
Hyvä muistutus käyttäytymisen muutoksesta:
Aloittaminen tarvitsee kipinän. Pysyvä muutos tarvitsee toimivia rutiineja, itselle merkityksellisen tavoitteen ja riittävästi toistoja.
Motivaatio auttaa alkuun. Arkeen rakentuva tapa kantaa pidemmälle.
https://t.co/wMsS8Q9LvO
Uusi tutkimus tuo jälleen yhden hyvän syyn pysyä liikkeessä: fyysinen aktiivisuus keski-iässä oli yhteydessä hitaampaan kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemiseen myöhemmin.
Kaiken liikunnan ei tarvitse olla kovaa tai täydellisesti ohjelmoitua. Olennaisempaa on, ettei liike katoa arjesta.
Se, mitä teemme tänään, voi tukea toimintakykyämme vielä vuosien päästä.
Liike on sijoitus tulevaan.
https://t.co/ghtfmZ6tc7
Kaiken liikunnan ei tarvitse olla erillinen treeni.
Yli 480 000 ihmisen aineistoon perustuvassa tutkimuksessa portaiden säännöllinen käyttäminen oli yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitautien sekä ennenaikaisen kuoleman riskiin.
Hyvä muistutus arkeen: liikkumista voi kerryttää myös pieninä annoksina.
Portaat hissin sijaan. Kävelyä vähän enemmän. Toistoja päivästä toiseen.
https://t.co/QVyyn2NGem
Liikunta on terveyttä – mutta myös sillä on merkitystä, mitä teemme.
Yli 8 000 keski-ikäisen aikuisen seurannassa sekä kestävyys- että lihaskuntoharjoittelua suositusten mukaisesti harrastaneilla oli pienempi riski useisiin kroonisiin sairauksiin.
Hyvä muistutus erityisesti iän karttuessa:
🚶 Liiku ja hengästy.
🏋️ Harjoita myös lihasvoimaa.
🔁 Tee molempia säännöllisesti.
Lihasvoima ei ole vain suorituskykyä varten. Se on osa terveyttä ja toimintakykyä myös tuleville vuosille.
#likunta #terveys
https://t.co/TuaRLFzvJ1
Tuore katsaus nostaa esiin kiinnostavan yhteyden liikunnan ja aivojen glymfaattisen järjestelmän välillä. Tämä järjestelmä osallistuu aivoihin kertyvien aineenvaihduntajätteiden poistamiseen ja toimii aktiivisesti erityisesti unen aikana.
Liikunta voi tukea kokonaisuutta mm. paremman unen, verisuoniterveyden ja vähäisemmän tulehduksen kautta.
Kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta, mutta viesti on tuttu: säännöllinen liike on sijoitus myös tulevien vuosien aivoterveyteen.
https://t.co/NKGaPhRVyZ
Aina enemmän harjoittelua ei tarkoita aina enemmän oppimista.
Tuore tutkimus löysi aivoista kiinnostavan mekanismin: harjoittelun jälkeen tapahtuu muutoksia, joiden vakiintuminen jatkuu vielä harjoituskerran päätyttyä.
Hyvä muistutus myös valmennukseen: kehitys ei synny vain tekemisen aikana. Oppimiselle ja palautumiselle täytyy antaa myös aikaa.
Harjoittele. Palaudu. Toista.
https://t.co/g7ypoA24vX
Terve ikääntyminen ei tarkoita vain sitä, että jalat kantavat ja voimaa riittää.
Tuore tutkimus muistuttaa, että monet muokattavissa olevat terveysriskit liittyvät myös aivojen ikääntymiseen. Verenpaine, veren rasva-arvot, sydän- ja verisuoniterveys, tupakointi ja liikunta ovat osa samaa kokonaisuutta.
Kaikkeen emme voi vaikuttaa. Moneen asiaan voimme.
Siksi liikunta ja muut arjen terveysvalinnat ovat myös sijoitus tulevien vuosien toimintakykyyn – kehon lisäksi aivoihin.
https://t.co/toKBn2KFMA
Liikunta vai uni – kumpi auttaa paremmin stressiin?
Tuoreen asiantuntijakatsauksen mukaan vastaus riippuu tilanteesta.
Jos univajetta on kertynyt, palauttava uni kannattaa asettaa etusijalle ennen kovatehoista harjoittelua. Kun uni on kunnossa, säännöllinen liikunta vahvistaa pitkäjänteisesti stressinsietokykyä.
Kyse ei siis ole joko–tai-ajattelusta. Uni ja liikunta tukevat toisiaan, ja parhaat hyvinvointivaikutukset syntyvät niiden yhdistelmästä.
https://t.co/hTeubs3fA4
Joskus hyvinvointia ei haastakaan liikunnan puute, vaan se, mihin aikamme huomaamatta kuluu.
Tuoreen tutkimuksen mukaan runsas internetin käyttö oli yhteydessä suurempaan stressiin ja heikompaan mielialaan. Samalla liikunta, palautuminen ja muut hyvinvointia tukevat asiat jäivät herkemmin sivuun.
Mielenkiintoinen havainto oli, että käyttäytymistä ohjasi enemmän hetkellinen houkutus kuin stressi itsessään.
Pieni käytännön vinkki: ennen kuin avaat seuraavan sovelluksen, pysähdy hetkeksi. Voisiko seuraavat 10 minuuttia käyttää kävelyyn, hengähdystaukoon tai hyvään keskusteluun?
#hyvinvointi
https://t.co/r05U4UgvNn
Ikääntyessä tavoitteena ei ole vain lisätä elinvuosia, vaan säilyttää mahdollisimman hyvä toimintakyky.
Tuoreessa artikkelissa nostetaan esiin kaksi tuttua, mutta tärkeää asiaa: riittävä proteiinin saanti ja säännöllinen liikunta, erityisesti voimaharjoittelu.
Lihasvoima ei ole vain treenitulos. Se on osa itsenäistä ja toimintakykyistä arkea myös tulevina vuosina.
https://t.co/FnUkFody5v