Timo Kekäläinen

Yrittää selvittää miten olemme, miksi olemme tähän tulleet, tiedämmekö mihin olemme menossa ja kannattaako sinne mennä | system & operations research

[Toni Mikkola 🏴‍☠️ @virtaava]

Finnish is easy, right?

[Timo Kekäläinen @TimOKek]

@SamiKohvakka_ @MikaelJungner Tuossa kävit Sami jo aika lähellä oivallusta:

"Tehokas datakeskusoperaattori voi maksaa sähköstä hetkellisesti vaikka neljä euroa per kWh, sillä se pystyy vuokraamaan tuotetun laskentatehon ulos kuudella eurolla."

[World of Statistics @stats_feed]

Almost 40 years of mobile phone manufacturing in 30 seconds

[Pasi Sorjonen @PasiSSorjonen]

Suomessa myytiin tammi-huhtikuussa jokaisena kuukautena alle 90 uutta asuntoa. Siis koko maassa. Vuonna 2025 myynti jäi kerran alle 100 asunnon (tammikuussa). Aiemmin näin matalia lukuja ei ole nähty.

[Timo Kekäläinen @TimOKek]

@NoContextHumans Good mooooorning ... !

[Timo Kekäläinen @TimOKek]

That happens. But perhaps a bit less lately...

[Timo Kekäläinen @TimOKek]

Yeah, It kind of works, but if you encounter an error .... 😎

[Noah @NoahKingJr]

how my application entirely written with claude code runs

[Timo Kekäläinen @TimOKek]

Aika tasaiseltahan tuo näyttää.

[Amos Ahola @AmosAhola]

Kuva talteen.

[Timo Kekäläinen @TimOKek]

@MartinPaasi @claudeai Hienoa Martin!
Hyviä havaintoja myös kielimallien värittyneisyydestä. Objektiiviselle medialle olisi todellakin käyttöä, mutta osa kielimalleista on opetettu siten, että niiden objektiivisuus on ilmeisen kyseenalaista. Kannustan jatkamaan harrastusta !

[Iain Cameron @theiaincameron]

This map of European river basins is a thing of pure beauty.

Image here: https://t.co/T02gZu399c

[Timo Kekäläinen @TimOKek]

Hei, hyvä niin

... yleisesti ottaen näitä energiakeskusteluja seuratessa hiukset harvenevat päälaelta luvattoman nopeasti.

Sähköntuotantoon liittyvät ongelmat ovat todellisia,
ja ydinvoimarakentamista nopeampia ratkaisujakin ongelmaan olisi hyvä saada aikaseksi.

Yksi, mitä on tullut pohdittua olisi ns. kapasiteettimaksu.

Ajatuksena tällä olisi mahdollistaa sellaisen sähköntuotantokapasiteetin rakentaminen, joka paikkaa tarvittaessa tuulituotannon vajetta vaimentaen hintapiikkejä.

Kapasiteetti osallistuisi markkinoille ennalta tiedossa olevalla, esimerkiksi 200 €/MWh, hinnalla. T��mä jättäisi ennakoitavaa tilaa uusille säädettäville sähköntuotantoinvestoinneille, jotka pystyisivät tuottamaan säävarmaa sähköä alle ko. kustannuksen.

Samalla hurjimmat hintapiikit leikkautuisivat. Nämähän johtuvat lopulta aika pienen rajatuotantokapasiteetin hinnoittelusta.

https://t.co/L51RbFq6WS

Alkuperäinen tarina on aika pitkä ja sitä pitäisi vähän modifioida, mutta perusajatus pätee yhä.

Mitään lisämaksuja ja sääntelyjä en todellakaan enempää kaipaa, mutta tässä tapauksessa sellaisesta voisi olla todellista hyötyä.

[Timo Kekäläinen @TimOKek]

Jälleen ajankohtainen aihe, tästä tuli kirjoitettua pari vuotta sitten:

Sähkön toimitusvarmuutta voidaan parantaa ja huippuhintoja leikata nykyisen pörssihintamekanismin puitteissa.

Ongelmat nykytilanteessa

Korkeat huippuhinnat johtuvat riittämättömästä joustavasta (säädettävästä) tuotantokapasiteetista suhteessa kulutukseen – etenkin talvella, kun tuulivoima tuottaa vähän.

Pörssissä hinta määräytyy korkeimman hyväksytyn tarjouksen mukaan → koko sähköerän hinta nousee kohtuuttomaksi piikkien aikana.

Yksityiset toimijat eivät investoi harvoin tarvittavaan huippukapasiteettiin, koska se ei ole riittävän kannattavaa.

Ehdotettu ratkaisu

Kapasiteetintasausyhtiö, joka rakentaa hajautettua, nopeasti käynnistettävää säätövoimaa (esim. 20 × 50 MW diesel- tai kaasuvoimalaa kaukolämpöverkkojen yhteyteen, jolloin hukkalämpö hyödynnetään).

- Yhtiö tarjoaa pörssiin ennalta ilmoitettuja tarjouksia hintakatolla (esim. ~161 €/MWh → kuluttajahinta n. 20 snt/kWh sis. ALV).

- Tavoitteena rakentaa esimerkiksi noin 1000 MW uutta kapasiteettia 3 vuodessa → tuottaa myös n. 600 MW lämpöä.

- Markkinaehtoiset tuottajat voivat toimia alle katon hinnalla normaalisti, mikä jättää tilaa investoinneille.

Rahoituslähteet

-Sähkön siirron pullonkaulatulot (Fingrid, siirtolinkkien tuotoista, esim. 2023 jopa satoja milj. €/vuosi).

-Kapasiteetintasausmaksu säätämättömälle tuotannolle (esim. 1 €/MWh tuulivoimalta → n. 14,5 M€/vuosi).

-Mahdollinen EU-tuki.

Hyödyt

- Huippuhinnat leikkautuvat selvästi (esim. 500 h/vuosi → kotitalouksien sähkölasku -20 M€/vuosi).

- Toimitusvarmuus paranee, sähkökatkosten riski pienenee.

- Mekanismi toimii nykyisessä pohjoismaisessa pörssijärjestelmässä ilman kaikkien maiden yhteisiä lakimuutoksia.

Huippuhintojen leikkaaminen olisi vain toinen puoli kolikkoa. Merkittävämpi puoli hyödystä tulisi lopulta sähkön toimitusvarmuuden lisääntymisen ja sähköpulan riskin pienenemisen kautta.

[Timo Kekäläinen @TimOKek]

Olen itse käyttänyt termiä kapasiteetintasausmaksu.

Ajatuksena tällä olisi mahdollistaa sellaisen sähköntuotantokapasiteetin rakentaminen, joka paikkaa tarvittaessa tuulituotannon vajetta vaimentaen hintapiikkejä.

Kapasiteetti osallistuisi markkinoille ennalta tiedossa olevalla, esimerkiksi 200 €/MWh, hinnalla. Tämä jättäisi ennakoitavaa tilaa uusille säädettäville sähköntuotantoinvestoinneille, jotka pystyisivät tuottamaan säävarmaa sähköä alle ko. kustannuksen.

Samalla hurjimmat hintapiikit leikkautuisivat. Nämähän johtuvat lopulta aika pienen rajatuotantokapasiteetin hinnoittelusta.

https://t.co/L51RbFq6WS

[Timo Kekäläinen @TimOKek]

Jälleen ajankohtainen aihe, tästä tuli kirjoitettua pari vuotta sitten:

Sähkön toimitusvarmuutta voidaan parantaa ja huippuhintoja leikata nykyisen pörssihintamekanismin puitteissa.

Ongelmat nykytilanteessa

Korkeat huippuhinnat johtuvat riittämättömästä joustavasta (säädettävästä) tuotantokapasiteetista suhteessa kulutukseen – etenkin talvella, kun tuulivoima tuottaa vähän.

Pörssissä hinta määräytyy korkeimman hyväksytyn tarjouksen mukaan → koko sähköerän hinta nousee kohtuuttomaksi piikkien aikana.

Yksityiset toimijat eivät investoi harvoin tarvittavaan huippukapasiteettiin, koska se ei ole riittävän kannattavaa.

Ehdotettu ratkaisu

Kapasiteetintasausyhtiö, joka rakentaa hajautettua, nopeasti käynnistettävää säätövoimaa (esim. 20 × 50 MW diesel- tai kaasuvoimalaa kaukolämpöverkkojen yhteyteen, jolloin hukkalämpö hyödynnetään).

- Yhtiö tarjoaa pörssiin ennalta ilmoitettuja tarjouksia hintakatolla (esim. ~161 €/MWh → kuluttajahinta n. 20 snt/kWh sis. ALV).

- Tavoitteena rakentaa esimerkiksi noin 1000 MW uutta kapasiteettia 3 vuodessa → tuottaa myös n. 600 MW lämpöä.

- Markkinaehtoiset tuottajat voivat toimia alle katon hinnalla normaalisti, mikä jättää tilaa investoinneille.

Rahoituslähteet

-Sähkön siirron pullonkaulatulot (Fingrid, siirtolinkkien tuotoista, esim. 2023 jopa satoja milj. €/vuosi).

-Kapasiteetintasausmaksu säätämättömälle tuotannolle (esim. 1 €/MWh tuulivoimalta → n. 14,5 M€/vuosi).

-Mahdollinen EU-tuki.

Hyödyt

- Huippuhinnat leikkautuvat selvästi (esim. 500 h/vuosi → kotitalouksien sähkölasku -20 M€/vuosi).

- Toimitusvarmuus paranee, sähkökatkosten riski pienenee.

- Mekanismi toimii nykyisessä pohjoismaisessa pörssijärjestelmässä ilman kaikkien maiden yhteisiä lakimuutoksia.

Huippuhintojen leikkaaminen olisi vain toinen puoli kolikkoa. Merkittävämpi puoli hyödystä tulisi lopulta sähkön toimitusvarmuuden lisääntymisen ja sähköpulan riskin pienenemisen kautta.

[Universal-Sci @universal_sci]

Watch two years of change unfold day by day in this visualization of Arctic and Antarctic sea ice, alongside seasonal shifts in land cover, with one frame for each day.

(Credit: NASA's Scientific Visualization Studio)

[Vintage Maps @vintagemapstore]

Center a map projection onto any country

[Historic Vids @historyinmemes]

This is the map of Europe 24 years after the fall of the Western Roman Empire in 476 AD.

[Timo Hännikäinen @hnnikinen3]

Tomi Antila julkaisi eilen mainion Agricolan päivän kirjoituksen Kirjarovion sivuilla.

"Meidän kielemme ei ole koskaan ollut suuren valtakunnan kieli, ei maailmanhallinnan kieli, ei kansainvälisen pääoman tai yliopistomaailman luonnollinen käyttöliittymä. Se on säilynyt kahden suuren puristuksessa, ensin ruotsin ja sitten venäjän varjossa, ja onnistunut silti nousemaan kansankielestä kirjallisuuden, ajattelun, hallinnon ja sivistyksen kieleksi. Tätä ei sovi pitää itsestäänselvyytenä. Suomen kieli ei noussut sivistyskieleksi vahingossa. Se raivattiin siihen asemaan."

"Englanti ei rapauta suomea siksi, että se olisi huono kieli. Päinvastoin. Se rapauttaa sitä siksi, että se on liian kätevä, liian hyödyllinen, liian helposti kaikkialle leviävä. Ja kun kieli alkaa väistyä hyödyllisyyden nimissä, moni ei edes huomaa menettävänsä mitään."

"Suomen kielessä elää edelleen jotakin hyvin vanhaa. Ei vain sanoina tai etymologioina, vaan rytminä, painona, tapana kiertää asiaa ja samalla osua siihen täsmällisemmin kuin moni suoraviivaisempi kieli. Se on kieli, jossa voi olla yhtä aikaa karkea ja hienovarainen, koominen ja vakava, maallinen ja myyttinen. Se on kieli, jossa kirosanatkin tuntuvat joskus lähempänä kansanrunoutta kuin pelkkää aggressiota."

https://t.co/2B5inM9YZW

[Timo Kekäläinen @TimOKek]

@tomiihalainen Oppia ikä kaikki.

[Timo Kekäläinen @TimOKek]

@Romakka Eikös tuohon olisi helppo ratkaisu, että työttömyysturvan päälle saisi tehdä ihan niin paljon lisätöitä 50% verotuksella kuin sielu sietää...