Mittasuhteita mistä ministereitä on eronnut:
Kulmuni: 50 000€ ja erosi
Tuppurainen: 8 000 000 000 ja ei eroa
On vastuunkantajia ja ”vastuunkantajia”.
#Tuppurainen#uniper#Fortum
Suomi antoi Espanjalle 6 miljardia, jolla ne ostivat Carunan 5 miljardilla. Jäivät miljardin voitolle.
Vaikka rahavirrat eivät samoja olekaan, antaa perspektiiviä tästä päättäjien aivot sulattavasta tolloudesta.
Kansalla käy vuodesta toiseen huono herraonni.
Ei se ehkä lopulta niin huono ajatus ollutkaan, että Tehtaankadulla päätettiin ne ehdokkaat.
Mua niin naurattaa tämä kärpäsenkakka-korruptiocase 🤭
Vaivaiset 35 miljoonaa valtiontukea hankkeelle, ja sekin vedettiin jo pois.
Hah! Suomen valtionvelka kasvaa tällä hetkellä noin 37 miljoonalla eurolla päivässä. Siis joka päivä.
Ja joka päivä Suomi maksaa pelkkiä valtionvelan korkokuluja n. 8,8 miljoonaa euroa.
Kun taas Uniper-kriisistä koitunut 2,97 miljardin euron kokonaistappio Suomen valtiolle jaetaan yhdelle vuodelle, se tekee viikossa noin 57,1 miljoonaa euroa. Siis joka viikko, 52 viikon ajan.
Kun Suomen 5,25 miljardin euron nettomaksu EU:n ”elpymisvälineestä” (huom. ilman korkoja) jaetaan tasan koko 30 vuoden takaisinmaksuajalle (2028–2058), se tekee vuotta kohti n. 175 miljoonaa euroa. Ja tätä kakkua maksetaan 30 (!) vuotta.
Mainitsinko jo: tuohon päälle tulevat vielä korot.
Sanna Marinin hallituksen perustama osatyökykyisiä työllistänyt valtionyhtiö Työkanava Oy maksoi veronmaksajille historiansa aikana yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Se onnistui työllistämään toiminta-aikanaan vain noin 15–17 henkilöä. Millin per nuppi!
Sanna Marinin hallituksen vuonna 2022 tekemä lakimuutos, joka helpotti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä maahantuloa, on tullut pelkästään sosiaalietuuksien muodossa maksamaan suomalaisille veronmaksajille kymmeniä miljoonia euroja.
Demarien ja kepun väkisin haluamat hyvinvointialueiden hillotolpat eli aluevaltuustojen poliittinen hallinto maksaa yhteensä noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Niihin on uponnut tähän mennessä jo 70–75 miljoonaa euroa.
Jatkanko?
#mittasuhteet
Ensimmäisenä viedään Ransu-koira piikille | Päivän Byrokraatti
Näin toimii panttivankibudjetointi.
Kun rälssin rahoitusta leikataan, ensimmäisenä ei ilmoiteta johdon palkkojen, hallinnon tai konsulttien vähentämisestä. Ei edes siitä, että käytettäisiin hieman sijoitustuottoja toimintaan, jota varten koko järjestö väittää olevansa olemassa.
Sen sijaan valitaan tärkein, rakastetuin tai eniten ihmishenkiä pelastava palvelu, pannaan ase sen ohimolle ja kutsutaan lehdistö paikalle.
Sydänliiton logiikka menee näin:
> Defi . fi pelastaa ihmishenkiä.
> Sen ylläpito maksaa 50 000 euroa vuodessa.
> Jos joku ulkopuolinen ei anna rahaa, palvelu suljetaan.
Samaan aikaan Sydänliitolla on kuitenkin yli 20 miljoonan euron arvopaperisijoitukset. Viime vuoden sijoitustoiminnan nettotuotto oli 1,25 miljoonaa euroa ja koko tilikausi 733 000 euroa ylijäämäinen.
Jos Sydänliitto uskoo omat puheensa palvelun merkityksestä, se on siis valmis uhraamaan mieluummin nämä ihmiset kuin neljä prosenttia yhden vuoden sijoitustuotoistaan. Johdon kompensaatiosta, hallinnosta tai sijoitussalkusta ei julkisessa hätähuudossa tarjota euroakaan.
MIELI ry teki saman kriisiavulla. Järjestö laski omalla ”yksinkertaisella laskukaavallaan”, että rahoituksen leikkaaminen pudottaisi kriisikohtaamiset 150 000:sta 60 000:een.
Ei esitelty säästöjä hallinnosta tai muusta toiminnasta. Suoraan 90 000 kriisissä tai itsemurhavaarassa olevan ihmisen keskusteluapuun.
Kriisipuhelimessa noin joka toiseen puheluun vastaa kuitenkin palkaton vapaaehtoinen. Palkattuja ammattilaisia tarvitaan toiminnan pyörittämiseen, vapaaehtoisten kouluttamiseen ja toiseen puolikkaaseen puheluista, mutta valtion eurojen ja vastattujen puhelujen välillä ei silti ole järjestön esittämää suoraa vaihtosuhdetta.
Se ei ollut budjettilaskelma. Se oli lunnasvaatimus.
Samaan aikaan MIELI ry oli käyttänyt 400 000 euroa omaa pääomaansa vakuudettomaan, kahden prosentin korolla annettuun pääomalainaan lähipiiriinsä kuuluvalle ravintolayhtiölle. Lainasta jouduttiin myöhemmin alaskirjaamaan puolet.
Omaa rahaa voitiin siis riskeerata ravintolaliiketoimintaan. Kun julkista rahaa leikattiin, panttivangiksi valittiin itsetuhoiselle ihmiselle vastaava puhelin.
Panttivankibudjetoinnissa valinta esitetään ulkopuolisille näin:
”Antakaa meille lisää rahaa tai Ransu viedään piikille.”
Sitten rälssin lobbari yrittää sysätä vastuun Ransun kohtalosta sille, joka ei suostunut maksamaan.
Ei se niin mene.
Panttivankidraaman terroristi ei ole se, joka kieltäytyy maksamasta lunnaita. Se on se, joka valitsee panttivangin, osoittaa sitä aseella ja sanoo: rahat tai henki.
Ylellä panttivangeiksi kelpaavat Pikku Kakkonen ja MM-hiihdot. Sydänliitolla ja Mieli ry:llä ihmishenkiä pelastava palvelu.
Siksi vastauksen pitäisi olla yksinkertainen:
Niin kauan kuin leikkaukset osuvat Ransuun eivätkä hallintoon, leikataan lisää.
Panttivangeista ei neuvotella.
--
Ensimmäisenä viedään Ransu-koira piikille | Päivän Byrokraatti
https://t.co/8AwhtGYVvt
Suomessa on noin 25 000 somalia.Heillä on toistasataa yhdistystä jotka saavat valtion- ja kuntien avustuksia. Miksi minun pitää veronmaksajana osallistua tälläiseen hölmöyteen kun haluan että verorahani menee koulutukseen ja sivstykseen,terveyden- ja vanhustenhuoltoon. #talous
@PalmenJohan Edustamasi "kansalaisjärjestö" Folkhälsans förbund on varsinainen rahankuppausjärjestöjen prototyyppi.
Se on saanut v. 2000-2026 pelkkiä RAY- ja STEA-avustuksia 33,6 milj €.
Sillä on varallisuutta 73,7 milj €.
Tj:n ansiotulot yli 363 000 €/v.
Kepulikorruptiota lomalukemisena
Kesäloma on hyvää aikaa lukea kirjoja, joihin arkisessa kiireessä ei ehdi perehtyä. Omalla lukulistallani oli tänä kesänä useita suomalaistoimittajien teoksia. Pysäyttävin niistä oli Ari Korvolan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö (Docendo 2023), jonka sisältö on jäänyt hämmästyttävän vähälle huomiolle.
Korvola kertaa kirjassaan keskustataustaisen Nuorisosäätiön talousrikokset sekä syvään juurtuneen poliittisen korruption. Kohujen keskiössä olivat ministereiksi ja keskustan puheenjohtajiksi sittemmin nousseet Antti Kaikkonen ja Matti Vanhanen, joista ensin mainittu tuomittiin ehdolliseen vankeuteen ja jälkimmäinen vältti rangaistuksen ministerin tavallista korkeamman syytekynnyksen ansiosta.
Kaikkosen tuomio tuli laittomasta vaalituesta, jota hän oli ohjaamassa itselleen säätiön kautta. Korvola paljastaa myös, miten Kaikkonen rahasti säätiöstä itselleen 42 670 euron hulppeat kokouspalkkiot pelkästään yhden toimintavuoden aikana.
Vanhanen selvisi vyyhdistä vähällä, mikä Korvolan haastatteleman keskustalaisen mukaan on jäänyt kaihertamaan mieliä myös puolueen sisällä. Ex-pääministerillä oli sekä onnea että Kaikkosta parempaa osaamista "poliittisen dementian" saralla. Vanhasen tapana oli vastata poliisin ja median ikäviin kysymyksiin toteamalla: en saata muistaa. Korvolan esille kaivamat kalenterimerkinnät ja muut tiedot kertovat kuitenkin, miten Vanhanen esimerkiksi nautiskeli säätiön kestityksistä, 1000 euron syntymäpäivälahjasta tai lomaosakkeesta Sotkamon Katinkullassa.
Äänestäjät muistavat Nuorisosäätiön rikosvyyhdin ennen muuta Kaikkosen tuomiosta ja Vanhaseen omakotitaloon liittyvästä ns. lautakasakohusta. Korvolan kirjassa lautakasaakin pöyhäistään vielä uudelleen, mutta asian pihvi se ei ole nyt, kuten ei ollut syksyllä 2009 kohun tultua ensi kertaa tuli julki.
Korvolan ehdottomasti tärkein ansio on kuvaus siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi. Useilla esimerkeillä kerrotaan, miten posketonta rahankäyttöä yleishyödyllisen statuksen saaneessa Nuorisosäätiössä harjoitettiin ja miten miljoonatukia pumpattiin Raha-automaattiyhdistyksestä ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Arasta. Toiminta verhottiin kauniiseen ajatukseen nuorten edullisesta vuokra-asumisesta, vaikka todellisuudessa järjestelmä kaikkine välistävetoiseen tuli säätiön myöhemmän johdon mukaankin kalliimmaksi kuin avoimeen kilpailutukseen perustuva rakentaminen.
Aran vastuulla ollut viranomaisvalvonta oli kauniisti sanottuna tehotonta. Siihen saattoi oikeusistuimen mukaan vaikuttaa se, että keskustalaisilla oli oma mies, Hannu Rossilahti, Aran johtopaikoilla.
Laskun tästä kaikesta maksoivat viime kädessä vuokra-asunnoissa asuvat nuoret sekä tietysti lopulta veronmaksajat.
Nuorisosäätiö ei ole ainoa esimerkki poliittisen korruption syövästä. Myös muilla puolueilla oli lypsylehmänsä, joilla veronmaksajien rahaa imettiin omalle lähipiirille. SDP:tä lähellä olleista säätiöistä Korvola mainitsee oululaisen Riihi säätiön.
Poliittisen korruption teki mahdolliseksi paitsi olematon valvonta myös yleinen ilmapiiri. Poliitikot vetosivat "maan tapaan", joka on kaunisteltu ilmaisu sille, että kaikkihan nyt vetävät veronmaksajan rahaa välistä, jos sitä ei ole erikseen laissa kielletty.
Keskustalaisten puolustukseen kuului myös ohjata julkinen keskustelu mittasuhteiltaan pienempiin ja hähmäisempiin aiheisiin, kuten edellä mainittuun lautakasaan.
Poliittisesti kovimman hinnan Nuorisosäätiöstä maksoi keskustan kansanedustaja Jukka Vihriälä. Hän oli Ray:n hallituksen puheenjohtajana keskeisessä asemassa, kun kansalta otettuja uhkapelituottoja ohjattiin Nuorisosäätiölle, joka puolestaan tuki keskustan poliitikkoja muhkeilla kymmenien tuhansien eurojen taulukaupoilla. Tyystin Vihriälän ura ei katkennut, sillä hän jatkoi politiikan parissa myöhemmin kotiseudullaan Etelä-Pohjanmaalla. Myös Kaikkosen ja Vanhasen myöhempi urakehitys kertoo siitä, miten lyhyt äänestäjän ja median muisti Suomessa on.
Kuten tiedetään, Nuorisosäätiön rikosvyyhti kasvoi myöhemmin 2010-luvulla kymmenien miljoonien luokkaan, kun keskustalaiset Aki Haaro ja Perttu Nousiainen ottivat säätiön johdon. Kysyä voi, olisiko tämä edelleen keskeneräinen episodi vältetty, jos valvontaviranomaiset ja media olisivat aikanaan peranneet sotkun perin pohjin.
Korvolan kirja panee kysymään, millaista on oman aikamme poliittinen korruptio. Millaiset julkisuudelta piiloon jäävät kytkyt ja verkostot estävät kehittämästä Suomen taloutta niin, että rahaa ei hassata poliittisen rälssin etuoikeuksiin, tehottomiin yritystukiin tai asemansa betonoineiden järjestöjen ja säätiöiden tukiin? Valitettavasti nykyinen mediamme kykenee vain harvoin siihen, mihin Korvolan kaltainen journalisti on yltänyt vuosikymmenten työllään.
Kirja-arvion poliittiseksi päätökseksi on todettava, että kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman "intressitahoja", jotka kertovat, mitä tehdä tai mistä ei ainakaan saa säästää ylivelkaantuneen julkisen talouden korjaamiseksi.
On ihan hyvä, että eduskunta kokoontuu 35 miljoonan euron korruptioepäilyn vuoksi...
...mutta miksi eduskunta ei kokoontunut, kun miljardeja euroja hävisi osaamattoman Tytti Tuppuraisen sählätes Uniper-neuvottelut, pääministeri Sanna Marinin ollessa samaan aikaan ilmeisesti festareilla kännissä ja osallistuttua neuvotteluihin sieltä lähettämillään tekstiviesteillä – joilla oli Tuppuraisen mukaan vieläpä ratkaiseva rooli?
On se kummallista, jos pääministeri on hyvin ansaitulla , kauan aiemmin sovitulla lomalla, niin Tytti Tuppurainen kutsuu sitä piileskelyksi. Paraskin puhuja kaiken Uniper-sotkun jälkeen.
Suomessa on turvetta 13 000 terawattitunnin edestä.
Se riittäisi (yksinään) Suomen sähköntarpeisiin seuraavaksi 150 vuodeksi.
Varantojen yhteenlaskettu markkina-arvo on arviolta yli 100 miljardia euroa (konservatiivinen arvio).
Yllätyinkö, että Aura Salla on kassalla?
- En.
Du hast 100€.
Dir bleiben nach Steuern und Abgaben durchschnittlich 47€.
Du kaufst dir eine Schachtel Zigaretten für 9€.
Davon gehen 6€ an den Staat.
Bleiben 38€.
Du kaufst anschließend eine Flasche Sekt für 12€.
Davon gehen ca. 5€ an den Staat.
Bleiben 26€.
Du kaufst von diesem Geld etwa 13 Liter Benzin.
15€ gehen an den Staat.
In diesem Szenario gehen 21€ an dich und 79€ an den Staat.
Es ist nichts anderes als Raub.
Schlimmer als die Mafia.
Ihan vaan muistutuksena jokaiselle polttoaineen hintaa ihmettelevälle.
Kuvaajan "ilmastotoimet" sisältävät: biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen, CO2 veron sekä energiasisältöveron.
Dieselissä sitten vielä lisäksi oma veronsa.
Vaikutus ilmastoon on luonnollisesti 0.
@Sydanliitto uhkaa lopettaa sydäniskuri toiminnan, koska puuttuu 50 000€?
Sydänliiton arvopaperisijoitusten markkina-arvo oli vuonna 2024 20,25 miljoonaa euroa.
Sydänliitto
Sijoitusten tuotto vuonna 2024 oli 9,7 %. Sijoitustuottoja kertyi 1,63 miljoonaa euroa.
#viestintä #rälssi
https://t.co/8LS5vawlTy
Kas, markkinatalous toimii myös polkupyöräkaupassa, olisitteko uskoneet? Kun hallitus päätti poistaa työsuhdepolkupyörien veroedun, julisti vasemmisto tuomiopäivää ja polkupyöräkauppiailta tuli äkäisiä yhteydenottoja.
Jos veroetu poistuu, niin kaikki kuulemma loppuu, koska eihän kukaan osta polkupyöriä omalla rahallaan, eihän? Vaan kuinkas sitten kävikään?
Veroedun poistumisen jälkeen sähköpolkupyörien hinnat ovat tippuneet 20 % ja myynti lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun. Miten tämä on mahdollista? No siten, että tälläKIN kertaa veronmaksajien kustantama tuki pumpattiin hintoihin. Hintojen nousu taas aiheutti sen, että yhä harvemmalla ilman verotukea kaupoille lähtevällä kuluttajalla oli varaa ostaa polkupyörä.
Hyvää tarkoittavalla tuella siis aiheutettiin se, että yhä harvemmalla oli varaa polkupyörään, pyöriä myytiin vähemmän, mutta polkupyöräkaupan katteet nousivat veronmaksajan kustannuksella.
Taas kerran täydellinen esimerkki siitä, miksi KAIKKI tällaiset pistemäiset verotuet aiheuttavat paljon enemmän harmia kuin hyötyä. Siksi moiset tuet on parempi lakkauttaa ja ohjata veronalennusvara erityisesti työn ja yritystoiminnan verotuksen alentamiseen, jotta yhä useammalla suomalaisella on mahdollisuus käyttää tienaamansa rahat parhaaksi katsomallaan tavalla. #Terestroika
https://t.co/r29MKQTWEu
Aura Salla naureskeli @Kuuntelija -podcastissa Ronille, kun @RoniArvonen nosti esille isot turvevaramme.
Auran mielestä turvetta ei voi verrata Norjan öljyyn.
OPH:n sivuilta:
"Pelkästään Suomen turvevarojen energiamäärä on kaksinkertainen Pohjanmeren öljyvaroihin verrattuna."