@JarkkoHantula@YrjNorokorpi@hsfi Missä tahansa kuusikossa juurikääpä leviää, jos kuusia ympytään sienirihmastolla. Pahiten ja nopeimmin se leviää nopeakasvuisissa, tasarakenteisissa istutuskuusikoissa.
Muiden muassa Luke jaksaa valitella ettei jatkuvaa kasvatusta ole oikein tutkittu eikä julkaisujakaan ole saatavilla. Tässä julkaisuja puolisentoista sataa noin alkajaisiksi. Selkeämmän version voi tilata vaikka minulta
@kaitaaho @JunttiPekka Valkonen opastaa eri-ikäisrakenteista metsänkäsittelyä, joka on jatkuvan kasvatuksen laitavariantti. Se ei toimi läheskään aina.
@niemi_karoliina Jatkuvasta kasvatuksesta on nyt 40 vuotta vanhoja kenttäkokeita rinnan alaharvennus-avohakkuu -menetelmän kanssa. VMI-mittausaineistoja on hyödynnetty 1920-luvulta alkaen. JK-mallit perustuvat yli 2000 vertailukoelan mittaustietoihin. Tieteellisiä julkaisuja on useita kymmeniä.
@SLaitamaa@MikaHerajarvi @JunttiPekka @JupeX75 @vriehu_v @JuhaniLunden @PetriKortejarvi @saulivalkonen Jatkuvan kasvatuksen menetelmää sovelletaan aina puuston ja metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Päämenetelmä on yläharvennus. N.s. poimintahakkuu kuuluu eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyyn ja on vain vähäinen erikoismuoto jatkuvaa kasvatusta.
@JarkkoHantula@MikaHerajarvi @TarmoKetola @pasanen_kari Pukkalan jatkuvan kasvatuksen mallinnukset perustuvat yli 2000 koealan mittauksiin. Mukana on laajoja kenttäkokeita, joita on seurattu kymmeniä vuosia ja samoilla koekentillä on rinnan sekä ala- että yläharvennuksia vertailussa.
@PanuKunttu Suomalaisten metsäsuhde olisi luontoystävällisempi, jos metsäammattilaiset osaisivat tarjota metsänomistajille jatkuvan kasvatuksen vaihtoehtoa. Sehän on toimiva vaihtoehto lähes aina, kun on hakattavaa puustoa
@PanuKunttu @WWFSuomi Nyt ilmoitetut typpipäästöt ovat 15-kertaiset, kaliumpäästöt 3-kertaiset ja fosforipäästöt 16-kertaiset verrattuna vanhoihin ominaiskuormituslukuihin. Kuinkahan paljon lukemia joudutaan vielä muuttamaan?