This collection will be iconic.
A collection of 10 000 copper pennies each one documented and inscribed on Bitcoin Blockchain.
@HelsinkiMystic@shibboleth88
@Mooningvalley@naukuvanaakka Ihan mielenkiintoinen juttu että kun klikkaan tätä youtube-videota niin tulee että "J**** P******* jakoi tämän sinulle" 🤔
Lukee siis koko youtube-profiilisi nimi
@klaus_koo Aivan! Varmasti esimerkiksi hitsauskonekkin on integroitu tulevaisuuden putkimieheen, en usko että tarvii hitsauskonetta erikseen kantaa mukana.
@klaus_koo Juurikin näin! On kyllä vain mielenkiintoinen nähdä kuinka kauan siinä menee, koska paikat ovat usein todella haastavia esimerkiksi hitsauksen suhteen!:)
Suomen Syväroska-aika
Vuoden 2025 Suomi elää syvää roska-aikaa.
Urheilussa roska-aika on hetki, jolloin peli on jo ratkennut: aikaa on vähän, piste-ero on suuri, ja yhteinen tavoite lakkaa ohjaamasta toimintaa.
Pelaajat alkavat optimoida omia tilastojaan, sillä joukkueen lopputulokseen he eivät enää voi vaikuttaa. Roska-aika siivotaan tilastoista pois, koska se vääristää kuvaa todellisesta suorituskyvystä.
Peliteoriassa sama mekanismi näkyy toisin termein. Kun lopputulos on varma, yhteisen strategian noudattamisen kannustin romahtaa. Koordinaatio muuttuu individualistiseksi kilpailuksi: yksilöt maksimoivat oman hyötynsä, koska koordinaation hyöty on kadonnut. Kun tulevaisuus on suljettu, nykyisyys sirpaloituu.
Nick Landin filosofiassa roska-aika laajenee poliittiseksi diagnoosiksi. Landin roska-ajan voi tulkita tarkoittavan myös valtiota, joka jatkaa liikettään, vaikka mikään liike ei enää muuta sen kohtaloa. Tämä liike ei ole elämän merkki vaan kuolevan hermoston refleksi — sarja mekaanisia pakkoliikkeitä, jotka jatkuvat, koska järjestelmä ei vielä kykene käsittämään omaa perikatoaan.
Suomi ei ajautunut syväroska-aikaan vahingossa. Kyseessä vuosikymmeniä sitten tehtyjen valintojen seurauksena aiheutettu kyberneettisen lukkiutumisen lopputila: järjestelmä, jonka kriittiset osat on sidottu toisiinsa niin tiukasti, että yksikään komponentti ei voi liikkua ilman, että koko rakenne repeää.
Palautesilmukat ovat ylittäneet jo pisteen, jonka seurauksena järjestelmä on menettänyt vapausasteensa. Se ei kykene enää uudistumaan, vaan pakotettu toistamaan kaavaa, joka vääjäämättä kuluttaa sen loppuun. Katiskaan on helppoa uida, mutta katistasta ei uida pois.
Tästä näkökulmasta esimerkiksi Keva–HYY-kauppa ei ole poikkeus vaan oppikirjaesimerkki lukkiutuneesta järjestelmästä.
Keva ei osta kiinteistöjä siksi, että se olisi taloudellisesti järkevää, vaan siksi, ettei järjestelmä enää kestä yhtäkään rehellistä signaalia Helsingin keskustan todellisista markkinahinnoista. Yksikin autenttinen markkinasignaali riittäisi laukaisemaan pankkien vakuuskriisin, eläkesalkkujen tasekriisin ja kuntien tulopohjakriisin. Koska järjestelmä ei voi liikkua, se ei voi myöskään kestää tietoa liikkeestä.
Siksi signaali tukahdutetaan rahalla, joka irrotetaan tulevaisuuden edellytyksistä. Kauhistuttava nyky hetki ahmii tulevaisuutta yhä lähemmäksi ja yhä suurempia määriä.
Roska-ajan lopussa järjestelmää ei voi enää muuttaa, koska se ei enää tunnista itseään. Järjestelmä tarjoaa vain omien simulaatioidensa heijastuksia: ”uudistuksia”, ”korjauksia” ja ”ratkaisuja”, jotka ovat itse asiassa sen sisäisen mielipiteen tuottamia mielikuvia.
Suomi katsoo itseään onnellisimmaksi julistamassaan maassa, kuunnellen omia asiantuntijoitaan omista kanavistaan. Se tietää, ettei vika voi olla siinä – mutta se ei toisaalta tiedä sitä, miten se voisi tietää, jos olisi.
Järjestelmä ei voi enää korjata itseään, koska se ei enää kykene havaitsemaan itseään.
Suomen muinaiset palautesilmukat muodostavat suljetun kokonaisuuden. Rakennus- ja kiinteistösektori toimii sen painovoimakenttänä: kiinteistöjen hinnat eivät saa laskea, koska niiden mukana kaatuisivat pankkien vakuudet, eläkesalkkujen taseet ja kuntien veropohjat.
Eläkejärjestelmän tuotto-olettamaa ei voi korjata ilman, että järjestelmä ajautuu maksukyvyttömyyteen. Väestökehitystä ei voida hyväksyä ilman talouden rakenteellista supistumista. Rakennussektoria ei voi päästää kaatumaan, koska se kannattelee työllisyyttä ja verokertymää.
Jokainen komponentti lukitsee toisen: yhden osan liike murskaisi koko järjestelmän. Nettonegatiivinen maahanmuutto ei ole arvovalinta vaan roska-ajan pidennysmekanismi: väestömassa ostaa muutaman minuutin lisää kelloon, mutta ei muuta pelin lopputulosta.
Suomi ei ole enää kriisissä. Kriisissä olisi ollut mahdollisuus muutokseen. Syväroska-aika on tila, jossa muutos on jo menetetty, mutta järjestelmä jatkaa pakonomaisia liikesarjoja, koska se ei vielä ymmärrä kuolemaansa.
Se nielee tulevaisuuden aikaa, ei pelastuksen vuoksi vaan pakosta: lukkiutunut logiikka jatkaa itseään. Tunnin juna. Kaksi makua. YEL-työryhmä. Datakeskusvähennys.
Roska-aika on käymässä vähiin. Vääjäämätön on pian täällä. Se tulee järjestelmän ulkopuolelta ja siitä huolimatta.
---
Nick Landista puhumme muuten myös uudessa Viidennessä vallassa @thlbr kanssa. Linkki alla.
@tarzan_uk@YleAstudio Harmillista ettei ihmiset nää tätä asiaa päivää pidemmälle, mutta ihan oikeassa Keskisarja on. Suomesta tulee kehitysmaa ajan saatossa.