ST1:n Mika Anttonen kansainvälisten ilmastopoliittisten tavoitteiden vaikeuksista.
Anttonen totesi HS:n jutussa seuraavaa:
”A-studiossa lappasi monta vuotta porukkaa kertomassa, että kaikki ratkaisut ovat olemassa, ja nyt pistetään vain toimeksi… Ja niin kauan kuin me toitotamme, että se on mahdollista, niin me tavallaan suljemme silmät totuudelta… – Ei sitä 80 prosenttia fossiilista energiaa pystytä vain tuulivoimalla ja aurinkovoimalla korvaamaan.
Meillä ei riitä edes raaka-aineet tällä planeetalla.” Anttosen kommenttien pohjalta lähdin itse pohtimaan nimenomaan suomalaista ilmastokeskustelua ja -politiikkaa.
Edellinen hallitus asetti Suomelle hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035 ja nykyinen hallitus päätti sitoutua tavoitteeseen.
Tavoite oli yksinkertainen asettaa, koska sen ajateltiin olevan saavutettavissa verrattain helposti. Näin ei kuitenkaan enää ole.
Anttonen totesi haastattelussa kansainvälisestä tilanteesta, että narratiivi ”tahdosta” harhauttaa ajatuksia. Sama pätee myös Suomessa: 2035-tavoitteen uskotaan olevan saavutettavissa ilman, että asian äärellä pysähdyttäisiin tarkemmin pohtimaan sen realismia.
Petteri Orpon hallitus hyväksyi viime vuonna energia- ja ilmastostrategian, joka sisälsi arvion tavoitteen saavuttamisesta vuonna 2035. Arvion mukaan Suomi on vuonna 2035 34 Mt CO2-ekv:n päässä hiilineutraaliudesta.
Onko tämä erotus paljon vai vähän?
Mittakaava aukeaa, jos 34 Mt CO₂-ekv. vajetta verrataan karkeasti eri päästö- ja hiilivirtojen tämänhetkiseen suuruusluokkaan. Noin 34 Mt CO₂-ekv. mittaluokkaan päästään,
jos kaikki seuraavat päästövirrat poistuisivat ja puunkäyttö vähenisi vastaavassa mittakaavassa:
•Raahen terästehdas,
•Tornion terästehdas,
•Porvoon öljynjalostamo,
•tieliikenne, joka aiheuttaa päästöjä,
•lentoliikenne Suomessa ja Suomesta,
•koko rakennustoiminta Suomessa,
•3 sellutehdasta sis. puunkäytön ja
•12 teollisen mittakaavan sahalaitosta sis. puunkäytön.
Korostettakoon erikseen, että edellä oleva laskelma ei ole yksityiskohtaisen tarkka, mutta tuon siinä esiin nimenomaan ilmastohaasteen kokoluokkaa.
seuraavallakin hallituskaudella todennäköisesti kohdistetaan toiveita valtion omaisuuden myyntiin ja kyseisten rahojen sitomiseen eri tarkoituksiin. Ilmastotoimien vuoksi Suomen pitäisi tehdä miljarditason julkisia investointeja teknisten nielujen kehittämiseen. Pohjoismaissa edetään vauhdilla teknisten nielujen osalta, ja Suomen tulisi pystyä tässä parempaan.
Ilmastopolitiikan uskottavuus ei lopulta ratkea siihen, kuinka kunnianhimoisia tavoitteita asetetaan. Se ratkeaa siihen, uskalletaanko tavoitteita, keinoja ja oletuksia arvioida uudelleen silloin, kun uusi tieto sitä edellyttää.
Okeanis Eco Tankers struck tanker gold. Its VLCC Nissos Kea transited Hormuz and fixed at $439,000/day for a 39-day Saudi Arabia–Japan voyage, generating roughly $17m in TCE revenue, more than 10% of the vessel’s $151m valuation in a single trip.
Map of haplogroup I1 based on FTDNA data made a few weeks ago. An exceedingly rare haplogroup prior to its founder effect, I1a starts appearing frequently in aDNA starting around ≈2000 BC. The TMRCA for the S63 subclade which all I1 men today belong to is approximately 2632 BC.
By far my favourite Scotland vs Brazil story is the referee saying “Good luck, may the best team win” to both captains before the game in 1982 and Graeme Souness replying “I fucking hope not”
Some regions are innovation engines.
Others had a good idea once, opened the patent application, saw page 1 of 87, and decided humanity could survive without it.
@SteinarStromber Taivassalo coat of arms. It seems the family’s history is very much linked to this little municipality in the SW Finland archipelago. Töfsala in Swedish.
L-813 -> Y18927 -> Y21736 -> Y20861 -> Y23712 -> BY34459 -> FTG26258. Do you have anything worth sharing about this? I am of the last one.
@SteinarStromber
@SteinarStromber Klaus Eloranta (deceased) subclade. Mats Jacobsson Jussila (born 1711) was as far Maaret (Klaus' daughter) got with her investigations.