Petri Aarimaa

Uutiset ja maailmantapahtumat, politiikka, mielipiteet, maanpuolustus, tekniikka ja tietotekniikka, pelit, kirjat, elokuvat ja sarjat.

[Jari Leino @realJariLeino]

Marjafirman lahjusjutussa epäiltynä oleva hallitusneuvos Olli Sorainen on naimissa Ana Maria Gutierrez Soraisen kanssa, jonka jotkut saattavat muistaa supersuvaitsevaisena aktivistina. Pariskunnan puolue on SDP.

https://t.co/x6iEGjlGD6

[Petri Aarimaa @Havahdus]

https://t.co/mXSBy8t8Wk

[Petri Aarimaa @Havahdus]

https://t.co/Z4icodBQE3

[Pauli Vahtera @PauliVahtera]

Suuri sähkönsiirtokusetus

Sähköstä on tehty pelureiden paratiisi. Niiden voitot ovat satumaisen suuria. Pohdin tässä vain siirtohintoja, joiden korotuksiin on yritetty vaikuttaa erilaisilla toimimattomilla rajoituksilla.

Fingridin enemmistöomistaja on Suomen valtio, 71 %. Fingrid myi 2020 suurimman osan Nordpoolin eli sähköpörssin omistuksesta Euronextille, joka on Hollannissa toimiva pörssiyhtiö.

Fingrid ilmoitti sähköverkkoyhtiöille, ettei se peri verkkomaksuja 2023 kolmelta ja jopa kuudelta kuukaudelta jyrkästi 2022 kohonneiden sähköhintojen vuoksi. Pelkästään ulkomaalaisten omistama Elenia lisäsi näin voittojaan parillakymmenellä miljoonalla eurolla.

Julkisuudessa puhutaan vain Carunasta ja maakaapeloinnista. Caruna Espoon kaapelointiaste oli jo vuonna 2020 86,2 %. Siirtomaksuja on silti korotettu, vaikka kaapeloinnit on käytännössä kokonaan tehty.

Carunan voitto sähkönsiirrosta oli 185 miljoonaa euroa viimeisimmän julkaistun 2022 tilinpäätöksen mukaan. Voitto on 38 % liikevaihdosta. Valtio sai arvonlisäveroja Carunan siirroista 116 miljoonaa euroa.

Elenia on ulkomaalaisten veroparatiisirahastojen omistama. Se on Suomen toiseksi suurin verkkoyhtiö, jonka liikevaihto on 308,6 miljoonaa euroa. Sen voitto toissa vuonna oli 114 miljoonaa euroa (37 %).

Eduskunta näpertelee. Se hyväksyy kaiken kikkailun. On kansalaisten huijaamista hyväksyttävän siirtoyhtiötuoton alentaminen 5,7 %:sta 4 prosenttiin. Siirtoyhtiöt ovat usein konserneja tai konsernin osia ja voivat siirtää voittojaan verovapaasti ulkomaille niin korkojen kuin erilaisten konserniveloitusten avulla. Kuka tahansa tilinpäätöksen tekotaitoinen pystyy tekemään sähköverkkoyhtiön tilinpäätöksen tappiolliseksi tai satoja miljoonia voitolliseksi. Ja Energiaviraston valvojat uskovat kaiken.

Caruna siirsi 2022 korkoja omistajilleen 125 miljoonaa euroa. Alkuvuosina Caruna siirsi kaikki voittonsa korkoina ulkomaille, mutta nyt on tullut pientä häveliäisyyttä. Veroja maksettiin rahavirtalaskelman mukaan 3,6 miljoonaa euroa ja koska verot on maksettu, maksettiin voitoista verottomia osinkoja 35 miljoonaa euroa. Tuloslaskelmassa verojen määräksi ilmoitettiin 13 miljoonaa, mutta se on vääristelevän kansainvälisen kirjanpitokäytännön osoittamaa ilmaa.

Carunan investoinnit 2022 olivat 126 miljoonaa euroa ja kirjanpidossa tehdyt poistot 129 miljoonaa eli käytännössä yhtä suuret. Investoinneilla ei voi selittää korkeita siirtohintoja.

Velkoja ei lyhennetä, koska siten taataan isot korkotulot. Korollisten velkojen määrä on ollut sekä 2021 että 2022 3,4 miljardia euroa. Keskimääräinen korkoprosentti 3,7. Vuoden 2022 aikana kuukausittainen euribor 12 kk:n korko oli keskimäärin 1,1 %. Carunaan on sijoitettu vain 0,2 miljardia euroa omaa pääomaa. Koko järjestely on puhdas korkokusetus. Näin vaalipäivänä voi muistella ministereitä, jotka asiasta päättivät.

Elenian korkokeplottelu toissa vuonna oli 40 miljoonaa euroa. Veroja Elenia maksoi 5 miljoonaa euroa (ilmoitettu 19 miljoonaa). Osinkoja ei esitetty maksettavaksi.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Mökkini sähköt siirtää Suomen kalleimmat siirtohinnat perivä Järvi-Suomen Sähkö Oy, joka on osa kuntien ja eräiden yksityisten omistamaa Suur-Savon Sähköä. Sen voitto 134 miljoonan euron siirroista oli 32,5 miljoonaa euroa (24%). Se onnistui temppuilemaan voittonsa 40.000 euroon! Savossa osataan viäräleukoilla paremmin kuin Helsingin herrojen kabineteissa. Mökkialueella olen nähnyt ilmajohtoja melkein 40 vuotta – ties kuinka vanhoja olivat. Ne vaihdettiin pari vuotta sitten – ilmajohtoihin.

Sääturvallisen sähkön siirtomiljardit ovat pelkkää suurta huijausta. Toki päättäjiä voi lohduttaa, että se on pienempää kuin sähkön hintahuijaus.

[Mika Merano @mikamerano]

Venäjän kaasuputkihankkeet ja aiheeseen liittyvät poliitikkojen ulostulot. Ensimmäinen osa suomalaisten poliitikkojen toimimisesta Venäjän intressien mukaisesti.

Elon Musk kehotti julkaisemaan tekstit suoraan täällä, niin tehdään nyt sitten näin. Luvassa on viitisen Wordin sivua tekstiä, joten suosittelen keittämään kahvit ennen lukemista. Heti alkuun voin sanoa, että en ole peitellyt omaa venäjävastaisuuttani ja NATO-myönteisyyttäni ikinä, ja olen kääntynyt tälle kannalle jo nuorena heti Viron pronssisoturikiistan jälkeen. En siis pelkää tarvittaessa haastaa myös ”omaa joukkuettani” näistä.

Tässä tulee nyt muitakin kuin pelkkiä vasemmistolaisia, koska tämä vyyhti on ollut niin laaja ja tämä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka laajasti suomettunutta politiikkaa on ajettu valtakunnan politiikassa. Vaikka vasemmisto on tehnyt selkeästi isoimman myyräntyön vuosikymmenien ja viimeistenkin vuosien aikana ja tulen jatkossa keskittymään heidän temppuihinsa, lustraation pesuveden mukana menee Suomessa eittämättä myös itseään oikeistolaisiksi kutsuvia poliitikkoja. Tässäkin tapauksessa kuitenkin Kremlin joukkueessa ovat pelanneet selkeästi SDP ja vasemmistoliitto aiheesta tehdyn puheenvuoroanalyysin perusteella.

Poliitikkojen käyttämistä puheenvuoroista näkee selkeästi sen, kuinka poliittista päätöksentekoa näiden hankkeiden osalta on ajanut itänaapurin miellyttäminen. Demareiden leiristä röyhkeimmät taas käyttivät näitä hankkeita isojen hillojen käärimiseen – myös näiden nykyinen puoluesihteeri. Tekstin lähteet sisältävät todella runsaasti toissijaisia lähteitä, jotka jätän tällä kertaa lukijan vastuulle löydettäväksi käytetyistä lähteistä. Ne ovat siellä hyvin selkeästi, ja kannustankin kaikkia lukemaan nämä lähteet.

Yleisten möläytysten sijaan julkaisen tämän sittenkin ensimmäisenä, koska tämä oli helppo vetää yhteen yhden aihepiirin ympärille. Mukana on myös eräs presidenttiehdokkaamme. Pyrin jatkossakin sitomaan nämä kytkökset ja puheenvuorot tiettyjen aihepiirien ympärille, mikäli mahdollista.

Tekstissä esiintyvät itänaapurin intressejä ajaneet tai muuten venäjämielisyyttä osoittaneet poliitikot:

Paavo Lipponen (SDP)
Tarja Halonen (SDP)
Eero Heinäluoma (SDP)
Antton Rönnholm (SDP)
Erkki Tuomioja (SDP)
Matti Saarinen (SDP)
Reijo Kallio (SDP)
Sirpa Paatero (SDP)
Krista Kiuru (SDP)

Esko-Juhani Tennilä (Vas)
Johannes Yrttiaho (Vas)
Kari Uotila (Vas)
Pertti Tiusanen (Vas)
Annika Lapintie (Vas)

Matti Vanhanen (Kesk)
Paula Lehtomäki (Kesk)
Mauri Pekkarinen (Kesk)
Timo Kaunisto (Kesk)
Kyösti Karjula (Kesk)

Alexander Stubb (Kok)
Petteri Orpo (Kok)
Pertti Salolainen (Kok)
Sauli Niinistö (Kok)

Nord Stream-kaasuputkiin liittyvien hankkeiden tarkoitus on ollut vetää Venäjältä Saksaan kulkevat kaksi maakaasuputkea. Rakennuttaja on ollut ensimmäisen osalta Nord Stream AG, jonka omistuksesta suurin osa (51%) on ollut venäläisellä energiakonserni Gazpromilla. Toisen rakennutti New European Pipeline AG, jonka omistuksesta Gazpromilla myös oli 51%. Puolan, Ukrainan ja Yhdysvaltojen vastustuksesta huolimatta Saksa päätti kytkeytyä Venäjään ja olla riippuvainen sen energiasta. Erityisenä riskinä olikin paitsi energiariippuvuus Venäjästä, lisäksi myös sotilaallisen läsnäolon vahvistuminen ”kaasuputkien turvaamiseksi”. Lisäksi kaavailtiin vielä erillistä South Stream-hanketta, joka kaatui EU:n vastustukseen.

Ukrainan sodan alettua molemmat kaasuputket ovat vaurioituneet räjähdyksissä, ja sen seurausta pidetään historian suurimpana yksittäisenä metaanipäästönä.
Kaasuputkihankkeilla on tehty myös hyvät rahat SDP:n leirissä. Paavo Lipposen konsultointi tämän yrityksen Cosmopoliksen kautta nimittäin tuotti vuosien varrella 1,2 miljoonaa euroa 3,4 miljoonan euron liikevaihdolla. Tilinpäätöksistä ei suoraan näe tietoa siitä, mistä yhtiön liikevaihto on eri vuosina muodostunut, mutta merkittävän osan arvellaan tulleen Gazpromilta. [14] SDP:n nykyinen puoluesihteeri Antton Rönnholm taas laskutti Gazpromilta yli 200 000 euroa Belgiaan perustetun konsultointiyrityksensä Philotimo Consultingin kautta South Streamia koskevan hankkeen konsultoinnista. [15]

Mikko Järvi kuvailee aihetta koskevassa pro gradussaan varsin hyvin hankkeita edeltävää tilannetta seuraavasti [7]: ”Suomessa etenkin vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattien ja keskustan riveistä kuultiin useita puheenvuoroja, joissa hankkeen lisäämän keskinäisriippuvuuden katsottiin vaikuttuvan myönteisesti turvallisuuteen. Näissä puheenvuoroissa Nord Stream oli rauhanprojekti ja hanke, jossa oli niin paljon positiivista, ettei se voinut aiheuttaa konfliktia. Tämän kaltaiset puheenvuorot yhdistettynä vuoden 2009 kontekstiin Ukrainan ja Venäjän kaasukiistojen varjossa synnyttävät perustellusti mielikuvia suomettumisesta. Tapani Vaahtoranta ja Bendik Solum Whist arvioivat jo vuonna 2008 suomalaisessa keskustelussa esiintyneen merkkejä uudelleen suomettumisesta. ”

Puolueiden suhtautumista käsitellään Pekka Itälän pro gradussa [13]: ”Ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkemysten jakautuminen ilmenee selkeästi myös puoluevertailun perusteella. Ministerien puheenvuoroissa diskurssi sai yhteensä 13 mainintaa, joista neljä oli positiivista, kahdeksan neutraalia sekä yksi negatiivinen. Puolueista positiivisimmin kaasuputken ulko- ja turvallisuuspoliittisiin vaikutuksiin suhtautuivat keskusta, SDP sekä vasemmistoliitto. SDP:n viidestä argumentista neljä käsitteli hankkeen ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia myönteiseltä kannalta, ja yhdessä mainittiin myös sen kielteisistä vaikutuksista. Keskustan ja vasemmistoliiton argumenteissa ilmeni positiivisten näkemysten lisäksi neutraaleja argumentteja – ensiksi mainitulla yksi ja jälkimmäisellä kaksi. Keskustalla ulko- ja turvallisuuspoliittiset argumentit kattoivat neljäsosan puolueen kaikista argumenteista, kun taas sosiaalidemokraateilla ja vasemmistoliitolla ainoastaan kuudesosan.”

Huomioitavaa on, että selkeästi laajin tuki on tullut SDP:ltä ja vasemmistoliitolta. Suurinta vastustusta ei käsitellä: hankkeita vastustivat eniten Kokoomuksen edustajat, vaikka muutama näistä lipesikin rintamasta. Vihreät poliitikot ovat messiaanisissa ulostuloissaan vastustaneet näitä, Heidi Hautala etunenässä, mutta ne ulostulot tulee asettaa kontekstiin: Vihreät olivat mukana silloisessa hallituksessa hyväksymässä Nord Stream 1-hanketta. Myös Heidi Hautala kannatti tätä, mutta asetti ehdoksi sitoutumisen ympäristönsuojeluun.

2010-luvulla turvallisuuspolitiikan sijaan putki oli poliitikkojen silmissä ”ympäristökysymys”. [1] Ex-pääministeri (SDP) Paavo Lipponen oli isoin puuhamies hankkeen takana, lobaten sitä vuosikausia. Syy tälle selviääkin myöhemmin. Venäjän hyökkäyksestä Georgiaan 2008 kesti vain viikko siihen, että Paavo Lipponen hyppäsi Nord Stream AG:n palvelukseen ”konsultiksi lupahakuprosessiin ja ympäristövaikutusten arviointiin liittyvissä asioissa”. [2] Konsultti-Lipposen mielestä kaasuputki ei ollutkaan turvallisuuskysymys, vaan turvallisuuskysymykset olivat ”löysää ja perustelematonta puhetta”. [3]

Listaan joitain poliitikkojen puheenvuoroja ja lausuntoja ranskalaisilla viivoilla:

-Eero Heinäluoma pilkkasi turvallisuusriskistä huolestuneita eduskunnassa [2]: ”Näyttää siltä, että osa kuvittelee, että todellakin sieltä kaasuputkesta lähtee tulemaan suikkahattuisia, punatähtisiä, harmaapukuisia miehiä pyssyt kainalossa”.

-Silloinen presidentti Tarja Halonen (SDP) ja pääministeri Matti Vanhanen (Kesk) kutsuivat putkea ekologiseksi kysymykseksi. Tähän tulokseen päätyi myös eduskunnan ulkoasianvaliokunta sen puheenjohtajan, Pertti Salolaisen (Kok) johdolla. [2]

-Hanketta oli esittelemässä silloinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (Kesk), ja Keskustan leiristä myös Kimmo Tiilikainen sanoi putken olleen ”alusta lähtien ympäristökysymys vailla poliittisia intohimoja”. [2]

-Alexander Stubb (Kok) taas tyytyi toteamaan, että ”meille tämä kaasuputki ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys” ja että ”keskinäisen riippuvuuden kasvattaminen Venäjän ja Euroopan välillä on hyvä asia”. [2]

-Kun Tuulikki Ukkola (Kok) arvosteli hanketta sotilaspoliittisesta näkökulmasta, Erkki Tuomioja päätyi vain toteamaan välihuutona ”herran jestas”. [2]

-Silloinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki (Kesk) oli sitä mieltä, että ”putki ei lisää turvallisuusriskejä Itämerellä”. [2]

-Nykyinen pääministeri Petteri Orpo suhtautui myös myönteisesti hankkeeseen, koska ”siinä täytyy nähdä edistävä vaikutus eurooppalaisen turvallisuuden osalta”. [2]

-Nykyisen ulkoministeri Elina Valtosen peräänkuulutettua turvallisuuspoliittista analyysiä Nord Stream 2:n osalta vuonna 2016 silloinen pääministeri Juha Sipilä (Kesk) totesi, että ”hanke ei vaikuta Suomen energiaturvallisuuteen eikä hankkeella tämänhetkisen arvion mukaan ole muitakaan suoria turvallisuusvaikutuksia Suomeen”. [2]

-Eero Heinäluoma hermostui Jussi Halla-Aholle tämän todettua putken olevan Venäjän tapa saada vipuvartta Euroopassa eurovaalipaneelissa vuonna 2019. [4]

-Vuonna 2019 presidentti Sauli Niinistö torjui Yhdysvaltain varoitukset Venäjän vaikuttamisesta kaasuputken osalta. [2]

-Vasemmistoliiton kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä ihmetteli projektista esitettyjä kriittisiä arvioita seuraavasti: ”kummallista, että tämä kaikille suomalaisille poliitikoille ei näytä oikein sopivan. Onko siellä selkäytimessä niin vahva Venäjä-vastaisuus, että aina pitää ruveta venkoilemaan” ja syytti Kokoomusta sanomalla, että ”Vasemmisto ja keskusta tuntuvat varsin yksimielisesti pitävän tätä putkihanketta positiivisena sekä ilmastollisesti että myös Euroopan tulevaisuuden kannalta, mutta kokoomuksen puolelta on raju vyörytys käynnissä, jossa kylvetään hankalaa ilmapiiriä tämän hankkeen ympärille”. [5]

-Tennilän kanssa samassa täysistunnossa Eero Heinäluoma (SDP) komppasi Tennilää sanomalla, että ” Iloitsen kuitenkin siitä, että täältä vasemmalta tulee kyllä vahvaa tukea hallituksen järkevälle linjalle tässä yhteydessä ja pidämme sitä isänmaan ja Suomen etujen mukaisena”. [5]

-Myös Timo Kaunisto (Kesk) syytti turvallisuushuolia esittäneitä russofobiasta ja Kyösti Karjula (Kesk) kuvasi kaasuputken edistävän rauhaa. [5]

-Aikanaan vasemmistoliiton äänitorvi Kansan Uutiset kuvaili tilannetta seuraavasti: ”Oikeisto pelkää, vasemmisto luottaa”. [6] Artikkelissa nostettiin esiin Kari Uotilan lausunto siitä, että ”on myös Suomen etu, että Venäjä vahvistuu taloudellisesti”.

-Pentti Tiusanen (Vas) taas viittasi kintaalla huolille siitä, että hanke voisi lisätä Venäjän sotilaallista läsnäoloa ja teki myöhemmin pilaa sotilaallisen läsnäolon kasvusta tiedustellessaan, voisiko kaasuputkesta kävellä ”pieniä venäläisiä sotamiehiä kalašnikov kädessään”. [7]

-Vasemmistoliiton silloinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie kuvaili seuraavasti: ”parantavan Itämeren alueen turvallisuutta”. Perusteluna oli se, että ”Lapintien mukaan Venäjä ja EU:n linkittyvät hankkeessa taloudellisesti toisiinsa, jonka ansiosta myös turvallisuus paranee.” [7]

-Lapintien kanssa samaa mieltä oli myös SDP:n Matti Saarinen, jonka mukaan putkihanke hanke sisälsi niin paljon positiivisia latauksia, että se ei voi konfliktia aiheuttaa, vaan päinvastoin. [7]

-Reijo Kallio (SDP) uskoi Itämeren vakauden lisääntyvän ja syynä sille olevan EU:n ja Venäjän välisen keskinäisriippuvuuden lisääntyminen. Kallio ei ollut samaa mieltä epäilyistä Venäjän luotettavuuden suhteen. [7]

-Sirpa Paateron (SDP) mukaan kyseessä oli ”mitä parhain vaihtoehto turvallisuudelle ja ilmastolle” [7]

-Krista Kiurun (SDP) mukaan valloilla oli ”outojen uhkakuvien lietsominen”. [7]

-Kun Nord Stream halusi tutkia uusia putkilinjauksia 2012, silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (SDP) totesi, että ”asia halutaan nähdä turvallisuuspoliittisena kysymyksenä, mutta sitähän se ei tietenkään ole” ja totesi olevan myös virolaisten etujen mukaista, että nämäkin suhtautuisivat hankkeeseen myönteisesti. [8]

-Alexander Stubbin (Kok) toimiessa ulkoministerinä hän katsoi, että kaasuputkea tulee katsoa ympäristökysymyksenä. Gazprom oli ulkoistanut valvonnan yksityiselle turvallisuusyritykselle. Tämä lisäsi Venäjän sotilaallista läsnäoloa Itämerellä, jonka Stubb totesi muuttavan turvallisuuspoliittista tilannetta, mutta ei sen vakautta. [9]

-Myös Juha Sipilä (Kesk) totesi pääministerinä toimiessaan, että kyse on vain ympäristöpoliittisesta asiasta eikä turvallisuuspoliittisesta. [10]

-Vuonna 2020 [11] Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho kutsui putkihankkeita ”piristykseksi” ja edelleen 2022 sanoi, että hankkeita vaikeutettiin ja hidastettiin niiden alusta alkaen. [12]

Lähteet:

[1]https://t.co/yehMXEbh3S

[2]https://t.co/PoJefZKtQh

[3]https://t.co/HajQtzjVbI

[4]https://t.co/1pjKNi2WuE

[5]https://t.co/ekLeLzkLoz

[6]https://t.co/IP8044Dd3V

[7]https://t.co/8adHL7Ky3O

[8]https://t.co/ELYKjSPRuQ

[9]https://t.co/yBflzhor1s

[10]https://t.co/IwsvmaDtx0

[11]https://t.co/ztx2Koc4e0

[12]https://t.co/g0L3QmMNn8

[13]https://t.co/rxCXVCSLtD

[14]https://t.co/dvQZggXj1Z

[15]https://t.co/FGj4l4ly01

[Petri Aarimaa @Havahdus]

https://t.co/uQA0xBxnIF

[Pauli Vahtera @PauliVahtera]

Fortumin johto oli ajanut yhtiön kriisiin ulkomaan seikkailuillaan. Kriisin ratkaisu oli helppo – nostetaan rajusti sähkön hintaa. Korottamiseen tarvittiin maailmalta kerätty hallitus, joka on sydämetön suomalaisia kohtaan.

https://t.co/LPwIaE2YCH

[Anu Peltola 🇫🇮 🇺🇦 @AnuPeltola22]

Pää räjähtää 🤯🤯
Joka ikinen kansanedustaja, kunnanvaltuutettu, ylempi virkamies ja puolueiden johtajat on täysin tietoisia tästä.
Silti tämä miljardien eurojen tuhlaaminen ja korruptio ei ole minkään ek-puolueen vaaliteemojen kärkenä tai keskiössä.
https://t.co/mzSNAaNlcc

[Petri Aarimaa @Havahdus]

”Miten pidät yllä kuntoasi?” ”Panemalla.” – Remu Aaltosen haastattelu vuodelta 1983 on väkevää tekstiä https://t.co/VwKM7ZoMMn

[Petri Aarimaa @Havahdus]

Yrjöperskeles-blog: 29. EPISTOLA: https://t.co/zBKBYNZ2Sr

[Petri Aarimaa @Havahdus]

@SFjder Kappas,...Me selvittiin 420 euron sahkölaskulla, mutta ollaan kyllä sen eteen tehty paljon säästöhommia. Toki siirtomaksukin oli yli 200 euroa, mutta ei kait noita siirtoja lasketa mukaan.

[Petri Aarimaa @Havahdus]

Muistatko, milloin liityit Twitteriin? Minä muistan! #TwitterMerkkipäiväni

[Petri Aarimaa @Havahdus]

Ukraina: Torjuntavoitto, sodan hinta ja Venäjän energia-ase (Pekka Tover... https://t.co/Q7DYTRJ31M käyttäen @YouTube

[Petri Aarimaa @Havahdus]

Sain 10/12 oikein lääketieteen termit -visassa! Käy kokeilemassa, montako sinä saat. https://t.co/JfvfzSSlwR käyttäen @iltasanomat

[Petri Aarimaa @Havahdus]

@Jmpepi71Jonna Angiinassa parikytä vuotta sitten oli tuollaset kuumelukemat.

[Pauli Vahtera @PauliVahtera]

Kesädekkari luettavaksi

EU:n mallioppilaana esiintyminen on sokaissut silmät silt��, että huonon tilanteemme takia meidän tulisi olla Viron tapaan nettosaaja. Italialaiset pärjäävät paljon suomalaisia paremmin, mutta silti Suomi antaa rahaa Italialle.

https://t.co/rWBq62tYdN

[Petri Aarimaa @Havahdus]

@tuutintaydelta @iltasanomat Erinomainen tulos!

Vastasit oikein 15 kysymykseen

[toomas hendrik ilves @IlvesToomas]

For some thirty years I have been waiting for this piece. @Anneapplebaum finally wrote it.

East Europeans have been saying this for thirty years. Just that Western Europeans, chastening us, "knew better".

So, here we are.

And yes, read this. Now.

https://t.co/nGI3ePPX2U

[Petri Aarimaa @Havahdus]

4 tehohoidon lääkäriä kertoo koronakokemuksistaan: ”Paluuta normaaliin ei välttämättä ole vaikka henki säilyisikin” https://t.co/CH5jTM1pMN lähteestä @Terveyden Asialla

[Petri Aarimaa @Havahdus]

Muistatko, milloin liityit Twitteriin? Minä muistan! #TwitterMerkkipäiväni