Maahanmuutto kiristyy jälleen
Kansainvälisten opiskelijoiden tuomiin ongelmiin ja järjestelmän hyväksikäyttöön saadaan vihdoinkin rotia, kun hallituksen esitys saapuu nyt eduskuntaan. Marinin hallituksen kenties hulluimpiin tempauksiin kuului opiskelijamaahanmuuton ja perheenyhdistämisen vapauttaminen. Kuningasidea oli, että jos yksi ulkomaalainen vaikkapa Bangladeshista tai Nigeriasta sai opiskelupaikan AMK:n englanninkieliselle linjalle, hän saattoi saman tien tuoda koko perheensä Suomeen Kelan tuille. Päivästä yksi alkaen sosiaaliturvan ja koko suomalaisen järjestelmän varaan.
Tämä tietenkin sai aikaan suoranaisen vyöryn oppilaitoksiin ympäri maan, suoraan kehitysmaista, ja erilaista hämärää liiketoimintaa, agentteja, hupparihörhöjä ja ihmiskauppiaita toimintaa edesauttamaan.
Suomeen rynnättiin puutteellisilla eväillä, eikä ihme, koska järjestelmän houkutukset olivat kovat: opiskelemaan tullut sai perheenjäsenet mukanaan suoraan yhteiskunnan ja sosiaaliturvan varaan, vaikka omat taloudelliset resurssit eivät riittäneet edes omien elinkustannusten kattamiseen.
Suomalaisten oppilaitosten ulkomaalaistaminen on ollut kovaa niin koti- kuin ulkomaisin motiivein. Kotimaiset toimijat ovat hokeneet työvoimapulaa ja opiskelijapulaa ja nähneet maahanmuuttajissa ratkaisun kaikenlaisiin ongelmiin. Ulkomaiset koulutusagentit ovat myyneet epärealistista unelmaa Suomesta valheellisilla työlupauksilla, minkä seurauksena maahamme on houkuteltu ihmisiä vailla todellisia taloudellisia edellytyksiä elättää itseään.
Lopputuloksena on nähty inhimillistä hätää ja tilanteita, joissa opiskelijat perheineen ovat päätyneet suomalaisiin leipäjonoihin. Jos joku epäilee tätä karua todellisuutta, voi katsoa Yle Areenasta löytyvän silmiä avaavan dokumentin ”Huijaus nimeltä Suomi”.
Nyt hallitus tekee vihdoin ryhtiliikkeen ja kiristää ehtoja, joilla samalla tavoitellaan merkittäviä säästöjä julkisiin menoihin. Uudessa esityksessä perheenyhdistämiselle säädetään asumisaikavaatimus, joka opiskelijan on oleskeltava maassa ennen perheenjäsenten hakemuksia. Perheenjäsenten hakemukset siirretään tiukemmin ulkomaalaislain alle. Opiskelijalle asetetaan vaatimus riittävästä kielitaidosta, toimeentulovaatimuksen euromäärät tarkennetaan asetuksella, ja ulkomaalaislain yleisiä hylkäys- ja peruuttamisperusteita laajennetaan koskemaan myös toisen asteen opiskelijoita ja perheenjäseniä. Aikaisemmin on jo annettu esitys, jolla toimeentulotukeen turvautuminen johtaa yhä useamman luvan peruuttamiseen.
Ruuvia kiristettiin nyt niin paljon kuin sitä tällä hallituskoalitiolla on mahdollista kiristää. Päätökset ovat erittäin tervetulleita ja iso askel oikeaan suuntaan, mutta työtä on vielä paljon jäljellä. Emme kaipaa Suomeen opiskelijaturisteja, jotka nappaavat tutkinnon ja lähtevät muualle – tai pahimmillaan jäävät maahan elämään sosiaaliturvalla samalla, kun perheenjäsenet elävät tuilla opiskelijan opiskeluiden ajan. Tarvitsemme lisää vaatimuksia sekä aidot että riittävät tulorajat. Opiskelijajärjestelmää ja sosiaaliturvaa ei saa käyttää kierosti väärin.
Kaiken perustaksi tarvitsemme kansalaisuusperusteisen sosiaaliturvan, joka varmistaa, että tukiverkot kuuluvat niille, jotka ovat tätä maata aidosti rakentaneet. Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto.
Uusi Suomi poisti blogikirjoitukseni Martoista, enkä ole Alma Medialta vieläkään saanut selvitystä kirjoitukseni "virheistä", vaikka olen sitä virallisen reitin kautta pyytänyt. Eipä auttanut muu, kuin perustaa oma blogisivusto🙂 Löytyy täältä
https://t.co/7HrKM4yiau
1/x
Mitä tulee AfD:n valtavaan murskavoittoon, toistan saman, mitä sanoin kaksi viikkoa sitten suurlähettiläskokouksessa:
Vuoden 2015 siirtolaiskriisin jälkeen Euroopan perinteisten valtapuolueiden kannatus on hitaasti mutta varmasti rapautunut. Ilmiö ei enää kosketa vain niitä maita, joissa protestipuolueet ovat olleet perinteisesti vahvoja, kuten Itävalta, Ranska ja Italia. Maahanmuuttokriittisten ja EU-skeptisten puolueiden nousu voimatekijöiksi on tapahtunut lisäksi sellaisissa maissa, joita pidettiin pitkään historiansa takia immuuneina kovalle kansallismielisyydelle, kuten Saksa, Espanja ja Portugali.
Varsinkin Saksassa on käynnissä yhtään liioittelematta koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan pahin poliittinen myllerrys, kun saksalaisten usko poliitikkoihin ja yhteiskunnan instituutioihin on monien kyselyiden mukaan romahtanut. Saksan poliittisessa kriisissä on kyse maan talousmallin, energiapolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan täydellisestä mahalaskusta. Saksa on vuosikymmeniä toiminut Euroopan tasapainottajana sen kansantalouden voiman ja maltillisen politiikan takia. Se, että maassa on nyt ylivoimaisena gallupykkösenä ja mahdollisena pääministeripuolueena osavaltiotasolla puolue, joka haluaa tietyiltä osin kumota toisen maailmansodan jälkeen Saksassa vallinneen yhteiskuntajärjestyksen ja kääntää maan ulkopolitiikkaa 180-astetta suhteessa Venäjään ei ole vain asia, joka koskettaa Saksaa, vaan sillä on koko Eurooppaa ja myös Suomea koskevat suorat vaikutuksensa.
Monet kommentaattorit ovat nostaneet täysin oikeutetusti esiin sen faktan, että joidenkin länsieurooppalaisten maahanmuuttokriittisten puolueiden ulko- ja turvallisuuspolitiikassa halutaan uudelleenaktivoida suhteet Venäjän kanssa ja jättää Ukraina venäläisten raadeltavaksi. Äänestäjät Manner-Euroopassa eivät kuitenkaan tee äänestyspäätöksiään primäärisesti kyseisten protestipuolueiden Venäjä-kantojen takia. Myöskään vaikka Venäjä tekee aggressiivista mielipidevaikuttamista sosiaalisissa medioissa, ei se ole niin tehokasta, että se pystyisi liikuttelemaan miljoonien eurooppalaisten äänestäjien kantoja. Se, että Länsi-Euroopan maihin on Euroopan ulkopuolelta suuntautunut yli puoli vuosisataa ja kiihtyen viime vuosina laajamittaista maahanmuuttoa kehitysmaista on kiistämättä keskeisimpiä, ellei täysin keskeisin, syy perinteisen puoluejärjestelmän murentumiselle. Yhä suurempi osuus eurooppalaisista ei yksinkertaisesti enää usko niitä medioiden ja perinteisten puolueiden selityksiä, että maan kulttuurin, sosiaalisen koheesion ja hyvinvointijärjestelmän rapauttavan maahanmuuton salliminen olisi moraalinen velvollisuus, kilpailuetu tai jonkinlainen ihmisten arjen mielekkyyttä lisäävä muutos. Tähän ei enää uskota.
Kuten turvallisuustutkijat Barry Buzan ja Ole Wæver ovat Kööpenhaminan koulukunnan yhteiskunnallisen turvallisuuden käsitteellä 1990-luvulla osoittaneet, valtion ulkoinen toimintakyky nojaa viime kädessä sisäiseen yhteenkuuluvuuteen ja jaettuun identiteettiin. Kun tämä koheesio heikkenee nopean väestöllisen ja kulttuurisen muutoksen seurauksena, heikkenee myös yhteiskunnan valmius kantaa yhteisiä rasituksia – mukaan lukien puolustus.
Länsi-Euroopassa on maahanmuuttopolitiikan huomattavasti tehokkaamman kontrollin ohella lisäksi pystyttävä tarjoamaan jonkinlainen uudistettu hyvinvointilupaus kansalaisille. Tämä on välttämätöntä myös sen takia, että näissä maissa saadaan vietyä läpi Suomellekin merkityksellinen sotilaallisen puolustuskyvyn kohottaminen. Saksassa toteutettujen kyselyiden tulokset kansalaisten maanpuolustustahdosta ovat suorastaan järkyttäviä.
Tämä on varmasti vuoden kovin polittiinen paljastus.
Wanha waltamedia haluaisi että se vaietaan. Sen takia on tärkeää jakaa mahdollisimman paljon tätä jaksoa.
Kiitos @Kuuntelija ja erityisesti @elina__hiltunen. Vaatii todellista rohkeutta puhua tästä.
https://t.co/k7nn7VRXcA
Vauhdikas ja viihdyttävä kahden kansanedustajan verokeskustelu A-Studiossa.
Yksi pieni toive minulla olisi kuitenkin jatkossa: älkää kertoko, että teidän tulotasollanne kansalaisten olisi hyvin varaa maksaa nykyistä enemmänkin veroja.
Kansanedustajilla kun on selvästi kevyempi verotus kuin saman tuloisilla palkansaajilla verottomien kulukorvausten ansiosta.
Tämäkin on sanottava ääneen:
Nykyinen hyvinvointivaltio on tulossa tiensä päähän. Rahat ovat olleet loppu jo 17 vuotta. Velaksi ollaan menty.
Kaikille, jotka saavat verovaroin rahoitettua palkkaa, tukia tai korvauksia tiedoksi: näitä tullaan leikkaamaan. Nyt ja tulevaisuudessa.
Siksi suojelet itseäsi ja omaisia parhaiten pyrkimällä irti valtioriippuvuudesta.
Siihen pyrkimykseen auttaa matalammat verot. Se on nykytilanteessa mahdollista vain julkista sektoria pienentämällä ja sen tuottavuutta lisäämällä.
Kannata siis näitä pyrkimyksiä.
Rahat ovat joka tapauksessa loppu, eikä hopealuotia ole.
Kaikki jotka väittävät jotain muuta, valehtelevat sinulle.
#enemmänvastuutajavapautta
#vähemmänvaltiota
#pidetäänheikoimmistahuolta
@KimmoSuominen4@PiaKauma Yritän tehdä Kokoomuksesta oikeistolaisempaa. Kaikki tuki tarpeen. Ilman sitä, lopetan. Uhraan näihin hommiin aika paljon, ja jos kukaan ei sitä halua, lopetan mielelläni.
Marttaliitto ei suostunut toimittamaan minulle tilinpäätöstään, mutta sain sen tietopyynnöllä Stealta.
Liitolla on yli 24 milj € sijoitusvarallisuus, josta nostavat vuosittain miljoonatuottoja itselleen. Plus liitolla on myös Eduard Polonin säätiö, jonka sijoitussalkku noin 15 milj €.
Kyllä marttojen kelpaa!
Ei ihme, etteivät julkista tilinpäätöstään.
Muutenhan voisi herätä kysymys, miksi martoille jaetaan joka vuosi vielä miljoonia veronmaksajien rahaa.
Pikkukylien perustason vapaaehtoismartat puurtaa. Ilmaiseksi. Ylätaso vetää massit ja rypee rahassa.
Vaikuttaa #pyramidihuijaus ja veronmaksajien kusettamiselta.
#VeronmaksajanKukkarolla
Miten perustelette Hitas-hommelinne hyväosaisena @TyttiTup ja @eveheinaluoma? Onko tämä ”Kaiken voi tehdä reilummin”- osastoa vai oliko ”Otatte köyhiltä ja annatte rikkaille” -osastoa? https://t.co/Bk9DNV0PVb
Voitteko kuvitella shokkitilani, kun järjestörälssin privilegioiden ja ikuisen elatuksen suojaamisen puolesta signaloivan oma hillotolppalista näyttää tältä 👇🏻
Elonin biljoona ja byrokraattien paniikki
Perjantaiaamuna Euroopan pääkaupungeissa vallitsi harvinainen hiljaisuus. Brysselin käytävillä kahvinkeittimet jäivät viileiksi, kun virkamiehet tuijottivat uutisvirtaa. Pariisin vasemmistoaktivistit polttivat virtuaalikynttilöitä ja jos se ei olisi ollut liian juutalaista, olisivat he repineet ihokkaitaan. Helsingin Sanomat ja muut oikeamieliset lehdet valmistelivat pääkirjoituksia ”Miten tähän on tultu? Keneltä tämä on pois?”
Elon Musk on biljonääri. Ei perimällä, ei verottamalla, ei EU-rahoituksella. Vaan raketeilla, jotka laskeutuvat takaisin maahan, sähköautoilla, jotka pakottivat saksalaiset autotehtaat heräämään ja Starlinkillä, joka yhdistää Afrikan kyliä siellä, minne EU:n kehitysapu ei koskaan yltänyt.
Ja voi sitä kauhua! Gavin Newsom twiittasi raivosta, Financial Times veti esiin James Bond -roiston vertauskuvan, ja Euroopassa koko koneisto värisee. Tämähän on skandaali! Mies otti kaiken rahan meiltä muilta eikä edes pyytänyt lupaa. Tarja Halosen yhteinen kassa on nyt tyhjä!
No, Yhdysvaltain liittovaltio polttaa 7 000 miljardia dollaria vuodessa. Elonin koko laskennallinen omaisuus on siitä 52 päivän kulut. Ranskan valtio, tuo yhdessä Suomen kanssa maailmanmestari julkisissa kuluissa BKT:sta 57 prosentilla, käyttää 1 700 miljardia euroa vuodessa – Elonin ”rahat” vastaa siitä seitsemää kuukautta.
Mitä olemme saaneet vastineeksi? Ranskassa sairaalat kriisissä, koulut romahtamassa Pisa-tuloksissa, velkaa 3 400 miljardia eikä uutta teknologiajättiä 25 vuoteen. Kaliforniassa Newsom poltti 15 miljardia suurnopeusjunaan, jota ei ole. NASA:lla SLS-raketin kehittäminen maksoi 24 miljardia, laukaisu 4 miljardia kappaleelta.
Elon teki Falcon 9:n noin 400 miljoonalla. Kymmenesosalla siitä mitä NASA arvioi. Ja nämä ovat raketteja, jotka laskeutuvat ja jotka voidaan käyttää uudestaan. Tesla taas pakottaa koko maailman siirtymään sähköön – jotain, mitä kolmekymmentä COP-kokousta ja kymmenet vuodet mittavia tukiaisia veronmaksajilta ei ole saanut aikaan. Sillä hupsista,
globaalisti uusiutuvan energian tukiin on käytetty 2000-luvulla yhteensä 2–4 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Tämä on se, mitä byrokraatti ei kestä. Heidän koko identiteettinsä perustuu valheeseen: varallisuutta syntyy veronmaksajien taikaseinästä, ongelma on vain sen jakaminen. Jakaa taas ei voi ilman kaiken paremmin tietäviä, oikeasta puoluetaustasta ponnistavia ja oikealla tavalla sertifioidun koulutuksen saaneita byrokraatteja.
Nyt Elon on elävä todiste, että valhe on valhe. Jokainen Starshipin laukaisu on julkinen sylkäisy vasten heidän maailmankuvaansa.
Ja pahinta on se, mitä tapahtui SpaceX:n työntekijöille. Yhdessä päivässä 4 400 uutta miljonääriä. Hitsaajia, teknikkoja, kahvilatyöntekijöitä. Meksikolainen maahanmuuttaja Juan Hernandez, joka tuli 28 dollarin tuntipalkalla, omistaa nyt 880 000 dollaria. Toinen jätti ”turvallisen” GE-työn ja keräsi 13,5 miljoonaa. Ei osinkopolitiikkaa Brysselistä, vaan oikeaa omistajuutta ja riskiä.
Eurooppalainen vasemmisto (eli kaikki puolueet) inhoaa näitä tarinoita. Ne todistavat, että aito hyvinvointi ja sosiaalinen liikkuvuus syntyy luomisesta, ei jakamisesta. Että kakku voi kasvaa kunhan joku vain leipoo sitä.
Henry Nowak died the same way a civilization dies: abandoned, handcuffed by authorities who neither trusted nor cared for him, and accused of hate crimes he did not commit. His murder is as tragic as it is enraging. He should still be alive today, and he would be if the last few generations of European elites had stood their ground against the politics of self-hatred and the mass invasion of migrants, many of whom despise the West and the people who love it.
Henry was far from the first to so needlessly lose his life, and I fear he won’t be the last. Each time a life like his is lost, the proper response—the only response—is righteous anger. One of the most important things the Trump administration has proven to the world is that stopping the flow of mass migration and defending national sovereignty is a matter of political will and leadership. Anything else is an excuse.
It is because we love the West that we want to preserve it. We love our civilization. We love our country. We love our children. And nobody—nobody—should ever die the way that Henry Nowak died. May God comfort those who loved him, and may God rest his soul.
Alexander, jos suomalainen nuori mies kutsutaan asepalvelukseen puolustamaan Suomea, mitä hänen pitäisi omasta mielestään olla valmis puolustamaan? Onko se “monikulttuurinen Suomi”, “eurooppalaiset arvot” vai jotain muuta? Ovatko nämä arvot riittäviä suomalaisen maanpuolustustahdon perusteiksi varsinkin, jos näyttää siltä, että merkittävä osa maahanmuuttajista ei ole valmis puolustamaan Suomea? Ja miksi monet maahanmuuttajat eivät näytä jakavan näitä arvoja, vaan pitäytyvät omassa kulttuurissaan - eikö tämä viimeistään osoita monikulttuurisuus-ideologian käytäntöön viemisen mahdottomuuden?
Olet itse ollut keskeinen vaikuttaja avoimen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden kannattamisessa. Samalla puolustusvoimien ylipäällikkönä olet vastuussa maanpuolustuksesta. Jos nyt käy ilmi, että juuri näiden politiikkojen seurauksena merkittävä osa maahanmuuttajista ei koe velvollisuutta puolustaa Suomea, tunnetko asiasta vastuuta? Mitä olisit tehnyt toisin?
Miten varmistat, että maahanmuuttajat, jotka ovat tulleet Suomeen monikulttuurisuuden nimissä, ovat valmiita puolustamaan Suomea siinä tapauksessa, että sitä tarvitaan?
Perinteiset puolustusmotit - koti, uskonto ja isänmaa - on monessa liberaalissa piirissä leimattu taantumuksellisiksi tai äärioikeistolaisiksi. Mitä motiivia sinä itse tarjoat niiden tilalle? Onko abstrakti “arvoihin perustuva puolustus” riittävä?
Historiallisesti kansat ovat puolustaneet jotain konkreettista: omaa kulttuuriaan, tapojaan, tulevia sukupolvia. Mitä konkreettista sinä uskot suomalaisten puolustavan 2030-luvulla? Onko se enää suomalainen kulttuuri vai jokin abstrakti arvoyhteisö?
Jos monikulttuurisuus toimii niin hyvin kuin sanot, miksi se näyttää heikentävän yhteiskunnan sisäistä koheesiota ja maanpuolustustahtoa? Onko mahdollista, että monikulttuurisuus ja vahva maanpuolustus ovat pitkällä aikavälillä vastakkaisia asioita?
Jos maanpuolustustahto perustuu vahvaan yhteiseen identiteettiin, miten monikulttuurisuus voi olla pitkällä aikavälillä yhteensopiva vahvan maanpuolustuksen kanssa?
Puolustusvoimien ylipäällikkönä sinun pitäisi pohtia juuri tämäntapaisia kysymyksiä. Ja ideaalitilanteessa ei ainoastaan pohtia, vaan olla puhumassa ja vastailemassa tämänkaltaisiin kysymyksiin kansan parissa.
Vai kuuluvatko nämä kysymykset enää ”arvopohjaisen realismin” piiriin?
Insentiivien romahdus.Kun ihmiset huomaa, että panos ja tuotto ovat pysyvästi epätasapainossa, rationaalinen toimija lakkaa vetämästä rekeä täysillä ja alkaa rakentaa omaa turvaansa järjestelmän ulkopuolelle.
Kollektiivinen järjestelmä – oli se sitten huonosti johdettu firma, sosialistinen utopia tai yliverotettu hyvinvointivaltio – nojaa siihen oletukseen, että parhaat ja kyvykkäimmät jaksavat puskea eteenpäin pelkällä velvollisuudentunnolla ja solidaarisuudella. Kun palkitsevuus korvataan moraalisella uhrautumisvaatimuksella, ennen pitkää ahkerimmat alkavat tajuta olevansa lähinnä bensaa muiden koneeseen.
Motivaatio murenee. Ei draamoja, ei äkillistä kapinaa. Vaan investoinnit jätetään tekemättä, yritykset siirtävät kotipaikkaa, fiksut hajauttavat rahat globaaleihin ETF:iin Suomen sijaan.
Samalla lahjakkaimmat osaajat siirtävät joko itsensä tai laskutuksensa sinne, missä ahkeruudesta ei rangaista. Hiljainen eroosio.Sopimusyhteiskunta ei ole mikään pyhä paperi, jonka kukaan on allekirjoittanut. Se on pelkkä mentaalinen sopimus - toimitaan niin kauan kuin molemmat osapuolet kokevat voittavansa enemmän kuin häviävänsä.
Kun toinen osapuoli alkaa tuntea tulevansa systemaattisesti ryöstetyksi, luottamus katoaa. Sitä ei liimata takaisin juhlapuheilla.
Ja tässä kohtaa astuu kuvaan George Akerlof vuonna 1970. Hänen sitruunamarkkinamallinsa kertoo täsmälleen, mitä tapahtuu. Kun laadukkaimmat toimijat (myyjät) tietävät oman arvonsa mutta järjestelmä tarjoaa vain keskiarvon hintaa kaikille, parhaat vetäytyvät markkinalta. Jäljelle jäävät sitruunat.
Veropohja heikkenee, kannustimet heikkenevät entisestään ja spiraali kiihtyy. Spiraalin takia pakko paikata veroilla ja velalla kuristaen taloutta entisestään. Suomessa ollaan juuri siinä pisteessä. Ei yhtä romahdusta, vaan hiljaista laadun rapautumista – virta syö joenpenkkaa hiekanjyvä kerrallaan. Investointien huomataan kadonneen, parhaat lähtee tai vetäytyy, jäljelle jää yhä enemmän keskinkertaisuutta. Klassinen sitruunamarkkina, vain yhteiskunnan mittakaavassa.
ICC:n pääsyyttäjä Karim Khanin mukaan todisteita väitetystä Israelin Gazassa suorittamasta kansanmurhasta ei ole löytynyt.
Aika järisyttävä uutinen ottaen huomioon, millaisella vimmalla vasemmisto on viime päivinä julistanut kansanmurhapropagandaansa.
https://t.co/EalWhT0ocI
Työeläkkeet eivät kestä uusia veronkiristyksiä.
Näin eläkkeet tasataan jo nyt, ja uudet veroraipat vain pahentaisivat tilannetta:
Tekemättä päivääkään työtä nettoaa 1431 €/kk.
Tekemällä koko työuran 3000 €/kk nettoaa 1630 €/kk
- vain 199 €/kk enemmän kuin tekemättä mitään.
Veronmaksajien rahoista nauttivien entisten Veikkauksen edunsaajien tilinpäätösten vaatiminen julkisiksi on puhdasta järjestövihaa.
Järjestöjen johtajat tekevät pyyteetöntä työtä ja niiltä leikkaaminen on köyhiltä riistämistä☝️.
https://t.co/HZWWBh73gH