@LuopajarviJani@Tilastokeskus Hei! Työllisyydestä saa tiedot sekä 15-64- että 20-64-vuotiaissa. Molempia voidaan käyttää. Jälkimmäisessä työllisyysaste on korkeampi, koska alle 2-kymppiset ovat vähemmän työelämässä. Eivät eroa toisistaan muuten.
Mitäs nyt? Ruotsissa työllisyys porskutti heinäkuussa yhä ylöspäin vuoden takaiseen verrattuna, kun Suomessa mentiin siis reippaasti alaspäin. https://t.co/VZ2cI8352Y
Jos vuoden 2022 työllisten määrään (15-64-vuotiaat) lisätään 100 000 työllistä, niin väestöennusteen väestön määrällä saadaan työllisyysasteeksi korkeintaan 78 %. 20-64-vuotiaiden työllisyysaste lähenee jo nykyään 80 prosenttia, joten se ei voine olla hallituksen tavoiteikäryhmä.
@eerola_essi@MarkoTervio Näin se kuuleman mukaan on (@RapoMarkus). Työvoimatutkimuksessa toisin sanoen ukrainalaiset alkavat päästä mukaan seuraavassa eli toukokuun puolivuotisotannassa.
Maahanmuuttajien, tai muiden kuin Suomen kansalaisten työllisyys on kasvanut molempien tilastolähteiden mukaan (2022 ei vielä saatavilla työssäkäynnistä). Työssäkäynti: vuoden lopun tilanne, työvoimatutkimus: vuoden keskiarvo.
@hannukarhunen On huomattu Ruotsissa samanlainen ilmiö. Mitä tulee alkuperäisen twiitin lukujen luotettavuuteen, olemme tasoittaneet aikasarjan vuoteen 2009 saakka. Luvut ovat niin luotettavia kuin ne otantamenetelmällä voivat olla.
Kvuio: Työttömyysaste koulutustason mukaan vuonna 2022. 15-74-vuotiaiden työttömyysaste oli 6,8 %. Kannattaa huomioida, että perusasteen varassa olevista enemmistö työelämän ulkopuolella (kuten eläkkeellä), joten työllisyysaste myös hyvin matala eli n. 35 %.
Kvuio: Työttömyysaste koulutustason mukaan vuonna 2022. 15-74-vuotiaiden työttömyysaste oli 6,8 %. Kannattaa huomioida, että perusasteen varassa olevista enemmistö työelämän ulkopuolella (kuten eläkkeellä), joten työllisyysaste myös hyvin matala eli n. 35 %.
Vuokratyön tekijöiden määrä (työllisen päätyönä) kaksinkertaistunut alle kymmenessä vuodessa. Vuonna 2022 osuus työllisistä 2,3 %. https://t.co/DGFdnUXO8q
20-64-vuotiaiden työllisyysaste Suomessa hiukan reippaammassa nousussa kuin Ruotsissa ja EU:ssa keskimäärin 4 vn./2022. Nousunvaraa Ruotsiin verrattuna yhä! Huom. katkaistu akseli. Lähde: Eurostat.
@HeidiPirt Poliitikkoja ei tunnu asia kiinnostavan, koska sen esiinnostaminen ei lisää kansansuosiota ja toisaalta kierrättämisestä puhuvat leimataan "hyvesaarnaajiksi" yms. Siksikin näiden tilastojen ylläpitäminen ja jätteistä puhuminen on äärimmäisen tärkeää.