Tyly on päätös omalle uralle AC HaKissa. Täysin tyhjä olo. Viime yönä ei saanu nukuttua edes 2h enempää. En mä tajunnut, että tällanen voi ottaa näin koville. ”Tarina päättyy”. Just.
#salibandy @HakunilanKisa
Kiinnostava ja vauhdikas vasemmistoliiton tähtipolitiikon Jessi Jokelaisen haastattelu.
Muutamia kysymyksiä heräsi. Tässä kolme:
1 Mitä ovat sosialistiset arvot?
"Kyllä minä olen ihan oikea punainen sosialisti. Ei minulle ole vaikeaa sanoa tätä ääneen. Poliittiset arvoni ovat sellaiset, että niitä voi ihan hyvin kutsua sosialistisiksi arvoiksi", Jokelainen sanoo. Näitä arvoja kuvaillaan jutussa seuraavasti: "Jokelaisen sosialismin ytimessä on yksinkertaisesti tasaisempi tulonjako."
Tämä kuulostaa vähän erikoiselta. Sosialismissa on ainakin minusta ollut olennaisesti kyse keinoista, ei arvoista. Moni meistä liberaaleista kannattaa myös tasaista tulonjakoa ja tasa-arvoa laajemmin. Emme vain usko, että näitä tavoitteita voidaan saavuttaa sosialistien konsteilla. Ero ei siis ole tavoitteissa vaan keinoissa. En siis oikein tajua miten voi olla punainen sosialisti vain arvojen perusteella.
2 Mitä on markkinatalous ilman kapitalismia?
Äskeiseen kytkeytyy myös Jokelaisen luonnehdinta siitä, ettei hän aja vallankumousta, koska "markkinataloutta voi olla olemassa ilman, että se on tällaista kapitalismin paskaa.". En oikein tajua mitä tämä tarkoittaa. Jos kapitalismilla viitataan pääoman yksityisomistukseen, niin itse sanoisin, ettei toimivaa markkinataloutta voi olla ilman kapitalismia.
Pääomien suuntautuminen tehokkaasti markkinasignaalien perusteella on aivan keskeinen osa markkinatalouden hyvinvointia luovaa voimaa. Ilman pääoman yksityisomistusta eli yksityistä yritystoimintaa tätä ei olisi, eikä siis olisi markkinatalouden aikaansaamaa vaurauttakaan.
Mitään empiiristä tai historiallista näyttöä ei myöskään ole siitä, että markkinatalous voisi toimia ilman yksityisiä pääomia eli kapitalismia.
Kapitalismi on tuottanut myös Jokelaisen hyvinvoinnin. On hassua kutsua sitä "paskaksi" vain koska siinä on vikoja, joita täysin hypoteettisessa fantastisessa mielikuvitustaloudessa ei ole.
3 Mihin vasemmistoliitto tarkkaan ottaen on sitoutunut?
Konkreettisemmin mietin, millaisiin julkistalouden sopeutuksiin vasemmistoliitto on Jokelaisen mukaan sitoutunut. Kymmenen miljardin nettosopeutus on mahdoton, koska "näin järkyttävän suurta sopeutusta ei mitenkään pysty tekemään ilman että sillä on karseat vaikutukset aivan hyvinvointivaltion ydintehtäviin."
Kuitenkin vasemmistoliitto "on valmis sopeuttamaan tulevalla vaalikaudella miljardeilla euroilla julkista taloutta."
Eli 10 miljardia on "karseaa", mutta "miljardeja" voidaan sopeuttaa. Missä karseuden rajapyykki tarkkaan ottaen sijaitsee? Mikä on miljardeja, mutta ei 10 miljardia?
Jännittävä tuplakommentti. Pohditaan tätä hetki.
En tietääkseni ole koskaan sanonut olevani puolueeton. Sen sijaan olen puoluepoliittisesti sitoutumaton enkä edusta mitään puoluetta. Missä olen sanonut olevani puolueeton? Jos näin olen sanonut, se on väärin sanottu.
En ota kantaa? Tottakai otan kantaa. Otan kantaa, paikoitellen todella voimakkaasti. Olen oikeistolainen. Missä olen sanonut, etten ota kantaa?
Täysin objektiivista/puolueetonta ihmistä ei ole olemassakaan. Joka näin väittää, moraaliposeeraa silmät päästään. Ihminen on aina subjektiivinen olento, aina; toiset enemmän, toiset vähemmän. Olen avoimesti oikeistolainen. Vielä tarkemmin oikestokonservatiivi. Ja vieläkin tarkemmin oikeistokonservatiivikristitty. Arvojani ei tarvitse kaivaa riviväleistä tai heijastumista. Tällainen minä olen.
Ja oliko Halla-ahon puheissa argumentissa jotain vinksallaan? Jos, mikä?
Lyhytvideoiden otsikoinnista YouTubessa ja muualla: minä en tee otsikoita videoihin. En edes päätä, mitä videoita YouTuben klippikanavallemme menee. Avaan YouTuben ja fiilistelen itsekin, mitä huikea nuori videosopimusalihankkijani on sinne tänään keksinyt.
Lyhytvideoissamme, käsittääkseni, testataan aina ainakin 3 eri otsikkoa, joista YouTubeen jää se, joka keräsi eniten katseluaikaa (huom.: katseluaikaa, ei klikkauksia). Otsikko mittaa "vain" sitä, miten paljon ko. otsikko on kerännyt katseluaikaa. Pelkästään klikkiotsikoinnilla häviää YouTubessa, kun katsoja pettyy videoon. Pyrimme otsikoilla maksimoimaan katseluajan.
"Miksi painottaa Halla-ahon oikeellisuutta?" *Rumpujen pärinää...* ...koska Halla-aho on oikeassa. Jos Halla-aho ei ole oikeassa, kerro tarkalleen missä kohtaa videota, miksei ja mikä sen sijaan on Totta.
En ole podcastissani objektiivinen. Silti vilpitön pyrkimykseni on tarkastella maailmaa niin totuudenmukaisesti kuin ikinä osaan. Jos keksit paremman tavan tehdä ohjelmaa, pyydän vilpittömästi, että kerrot, niin muokkaan toimintatapaani.
Vielä lopuksi: tämä on minun ohjelmani, jota tuotan omilla rahoillani, omalla ajallani, omalla tyylilläni ja puhun sekä kysyn siellä ihan mitä huvittaa.
Sitten kuulija päättää, onko se hänen aikansa arvoista. Monen mielestä on. Monen mielestä ei.
Ne, joiden mielestä on, kuuntelevat. Ne, joiden mielestä ei ole, voivat kuunnella A-Studiota tai vaikka linnun laulua.
Hyvää viikonloppua!
Monella on varmaankin sellainen harhaluulo, että podcasteja kuuntelee pääosin kouluttamattomat nuoret miehet, jotka eivät ymmärrä yhteiskunnallisista kysymyksistä yhtään mitään ja siksi ovat alttiita vaikuttamiselle.
Todellisuudessa poliittisia ja yhteiskunnallisia asioita käsitteleviä podcasteja seuraa pääosin yli 45- vuotiaat miehet, joilla on yleensä iso kiinnostus perehtyä erilaisiin jaksoissa käsiteltäviin kysymyksiin syvemmin, koska jaksojen kuuntelu vaatii yleensä 30 - 180 minuutin investoinnin omasta arvokkaasta ajastaan.
Samaan aikaan perinteinen media kehystää asian niin, että eniten perillä yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta on 10-15 minuutin A-studioita katsovat (jossa poliitikot hokevat viestintätoimistojen heille ennalta kirjoittamia repliikkejä) sekä isoimpien lehtien otsikkoja selailevat.
Myös instagramista poliitikkojen jakamia tunteisiin vetoavia kuvia tai lyhytvideoita selaavat ilmeisesti ovat yhteiskunnan isoista linjoista paremmin perillä kuin monta tuntia viikossa podcastien kautta asioihin syväluotaavasti perehtyvät.
Ovat podcastit täydellinen tapa saada objektiivinen kuva maailmasta? Tuskin.
Onko podcastit yleensä ainoa media, josta niiden kuuntelijat saavat informaationsa? Tuskinpa.
Ovatko podcastien aktiiviset kuuntelijat keskimäärin paremmin perillä yhteiskunnallisista kysymyksistä ja politiikasta? Lähes sata varmasti kyllä.
Päivän Hesarista. Jos omasta HS-kuplasta poikkeavien ajatusten kuuleminen saa aikaan tarpeen huutaa niin ehkä pitää pohtia uudelleen onko todella niin avarakatseinen ja suvaitsevainen kuin on itselleen uskotellut.
Minulle Pride on vasemmistolainen kink-tapahtuma.
Jostain syystä tätä käytetään hyvesignalointiin.
Ehdotan Belong-tapahtuman perustamista.
Siinä voisi olla erilainen yhdessä.
Ei pakotettua yksimielisyyttä, vain kuulumista.
Pride-viikko loppui juuri. Sosiaalisen median kirjoituksia ja kommentteja lukiessa on käynyt ilmeiseksi, että liikkeellä on vakavia haasteita viedä tärkeää yhdenvertaisuuden aatetta enää laaja-alaisesti eteenpäin, sillä nykyinen toiminta aiheuttaa merkittävässä osassa ihmisiä vahvoja vastareaktioita.
Sama ilmiö tapahtui woken suhteen. Hyvää tarkoittava sosiaalinen liike muuttui ajan myötä lähes omaksi irvikuvakseen. Ei riittänyt, että ihmiset pyrkivät olemaan valveutuneita ja halusivat vastustaa yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta ja rasismia, vaan heidän oli alistuttava sanelupolitiikalle ja yksityiskohtaisille ohjeille siitä, miten saa puhua, ajatella ja toimia, tai jopa mitä vaatteita on lupa käyttää, tai minkälaista taidetta saa tehdä ja esittää.
Niin seksuaalisen, kulttuurisen kuin sukupuoliakin koskevan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tärkeän aatteen ympärille syntyi suoranainen armottomuuden ja vihollistamisen kulttuuri. Ns. tavalliset ihmiset alkoivat pelätä tahattomien virheiden tekemistä ja joutumista julkiseen jalkapuuhun tai häpeäpaaluun.
Kun suhteellisuudentaju vaatimusten kohdalla katoaa, niin katoaa helposti myös ihmisten empatia ja aito halu ymmärtää ja hyväksyä erilaisuutta. On valitettavaa, että kautta historian erilaiset hyvää asiaa ajavat liikkeet ovat lopulta kompastuneet ylilyönteihin ja puhdasoppisuuden vaatimukseen. Tavalliset ihmiset putoavat kelkasta ja liike alkaa syödä omiaan.
Indentiteettipolitiikan ympärille rakentuvan aktivismin toinen ongelma on siinä, että kun tärkeää edistystä tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden rintamalla saavutetaan, niin liikkeen on löydettävä yhä uusia tavoitteita, joilla se edistää omaa kasvuaan.
Lopulta toiminta kohtaa omat rajansa, ja seurauksena on suuren yleisön negatiivinen reaktiovyöry ja vastavoiman vahvistuminen. Ihmisten arkijärki ei taivu enää äärimmäisyyksiin, vaan kääntyy vastustamaan liikettä, joka näyttää erkaantuvan todellisista ongelmista.
2010-luvun alkupuolella toin itse avoimesti julkisuudessa esiin ihmissuhteeni ja avioliittoni muunsukupuolisen henkilön kanssa. Muita ihmissuhteitani en ollut julkisesti esitellyt 20 vuoteen, mutta halusin avoimuudellani osaltani edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa.
En kuitenkaan ole koskaan itse osallistunut Prideen. Olen kokenut liikkeen vahvasti politisoituneeksi, kaupallistuneeksi ja yliseksualisoituneeksi. Pride ei ole edustanut minulle vapautta enkä ole koskaan halunnut jäädä minkään ideologisesti kireän aatteen, akateemisen teorian tai itseään tyrkyttävän liikkeen panttivangiksi.
Seksuaalisuudesta on tullut yhteiskunnallinen identiteettiprojekti, joka herkästi lukitsee ihmiset lokeroihin, vaikka todellisuudessa seksuaalisuus on alati muuttuvaa ja virtaavaa, ja monille hyvinkin henkilökohtaista ja yksityistä.
Sateenkaariliikkeen tulisi mielestäni kyetä ymmärtämään myös seksuaalisuuteen monille liittyvä pyhyys ja yksityisyys. Toivon että liike kykenisi kriittiseen itsetutkiskeluun ja miettisi, edistääkö sen nykyinen toiminta parhaimmalla mahdollisella tavalla vähemmistöjen äärimmäisen tärkeää asiaa.
Mä uskon, että suurin osa Pride-aktivisteista ei edes ymmärrä, miksi niin moni tavallinen suomalainen kritisoi Pridea.
Ainakaan mua ei (enkä usko että montaa muutakaan) kiinnosta pätkääkään, kenen kanssa joku aikuinen ihminen seurustelee tai harrastaa seksiä.
Jos joku mies haluaa seurustella miehen kanssa tai nainen naisen kanssa, niin ei se ole koskaan ollut mulle mikään ongelma.
Se mikä mua huolestuttaa, on lapset.
Ja ennen kuin joku ehtii huutamaan homofobiaa tai transfobiaa, niin miettikää hetki.
Lapset ovat kirjaimellisesti yhteiskunnan vaikutusaltein ihmisryhmä. He uskovat vanhempiaan, opettajiaan, asiantuntijoita ja auktoriteetteja. Sen takia aikuisilla on valtava vastuu siitä, mitä heille opetetaan.
Siksi mua ihmetyttää, että jos joku kyseenalaistaa esimerkiksi 13-vuotiaille suunnatun penisaskartelutyöpajan, siitä seuraa välittömästi leimaaminen. Ei keskustelua, ei argumentteja, vaan homofobiksi, transfobiksi tai kiusaajaksi leimaaminen.
Veli-Matti Savinainen kritisoi kyseistä työpajaa ja yhtäkkiä hänestä kirjoitetaan juttuja, joissa puhutaan vihan kylvämisestä ja transnuorten kimppuun käymisestä.
Sitten Pride-kulkueessa seksuaaliterapeutti Joonas Pesonen kantaa kylttiä, jossa nimeltä mainittua Savinaista pilkataan seksuaalisella vihjailulla, jopa seksuaalisesti häiritään. Ja tätä pidetään hauskana.
Rehellinen kysymys: Jos joku olisi tehnyt vastaavan kyltin naisurheilijasta tai naisvaikuttajasta, olisiko se ollut edelleen hauskaa? Mä epäilen.
Vielä enemmän mua häiritsee se, että kyseessä on seksuaaliterapeutti.
Ihminen, jonka pitäisi ymmärtää paremmin kuin monen muun, miltä seksuaalinen nöyryyttäminen, seksuaalinen häirintä tai seksuaalisesti latautunut pilkkaaminen voi tuntua sen kohteesta. Ja silti tästä taputellaan. Erittäin epäammattimaista.
Kaikkein oudointa tässä koko keskustelussa on se, että huoli lapsista tulkitaan automaattisesti vihaksi. Mä en vihaa homoja, mä en vihaa transihmisiä, mä en vihaa ketään.
Aion kuitenkin jatkossakin kysyä, miksi näin voimakasta identiteettikeskustelua halutaan tuoda juuri lasten ympärille. Heidän joiden mieliä on kaikista helpoin muovata ja ohjata haluttuun suuntaan.
Ja miksi tästä kysymyksestä on tullut sellainen, johon kukaan ei tunnu haluavan vastata?
Moni on kysellyt, miksi olen hiljentynyt täällä.
Olen julkisuuden henkilö ja minulla on vahvoja näkemyksiä sekä mielipiteitä. Olen aina ollut valmis keskustelemaan niistä ja hyväksyn täysin sen, että ihmiset voivat olla kanssani eri mieltä.
Viime kuukausien aikana keskustelu on kuitenkin monessa paikassa muuttunut sellaiseksi, ettei kyse ole enää eriävistä mielipiteistä. Minusta on levitetty perättömiä väitteitä, minua on leimattu asioilla, joita en ole, yhteistyökumppaneihini on otettu yhteyttä tarkoituksena vahingoittaa mainettani ja toimeentuloani, ja olen saanut myös useita henkilökohtaisia uhkauksia.
Voisin käyttää aikaani tämän kaiken vastaan taistelemiseen, puolustautumiseen ja loputtomaan väittelyyn. Mutta tällä hetkellä valitsen mieluummin oman henkisen hyvinvointini.
En voi tehdä päätöksiä pelkästään itseni näkökulmasta, sillä vastuullani on myös muita ihmisiä.
Siksi olen päättänyt ainakin toistaiseksi olla twiittaamatta.
Palaan kyllä takaisin, kun aika tuntuu oikealta.
Miten perustelette Hitas-hommelinne hyväosaisena @TyttiTup ja @eveheinaluoma? Onko tämä ”Kaiken voi tehdä reilummin”- osastoa vai oliko ”Otatte köyhiltä ja annatte rikkaille” -osastoa? https://t.co/Bk9DNV0PVb
Jo 36 vuotta työnantajayrittäjänä on opettanut armottoman asian: asiakkaat eivät aina kollektiivisesti halua kustantaa haaveilemiamme tuloja palkkoina ja osinkoina.
Silloin täytyy sekä kärsivällisesti että kahta kauheammin luoda arvoa asiakkaille, jotta asiakkaat taas sallisivat firmamme väen tulojen kasvun.
Tätä taustaa vasten en oikein ymmärrä, miksi järjestöjohto ei a) avoimesti tunnusta rahoittajiensa tunnelmanmuutoksen oikeutusta ja b) tee parannusta.
Niinhän me rahoittajat kukin tahoillamme joudumme tekemään. Eikä se ole työtä, kehittymistä ja kypsymistä kauheampaa.
Tänään eduskunta äänesti äänin 153–21 läpi kansalaisuuskokeen.
Jatkossa Suomen kansalaisuutta hakevalta edellytetään kielitaidon, asumisajan, toimeentulon ja nuhteettomuuden lisäksi myös kansalaisuuskokeen suorittamista.
Vastaan äänestivät vihreät, vasemmisto ja Biaudet.
@oula_silver@anttiveikko@roedvin@LauriFinest No minäpä näin rahanteon amatöörinä selitän: jos minä maksoin veroa vuonna 2018 vajaat neljä miljoonaa euroa ja sinä semmoiset kaksikymmentä tuhatta, niin silloin sinäkin kyllä maksat veroja, muttet siinä missä minä.
Ei, koulujen ei tarvitse varoittaa siitä, että kaikille yhteisessä juhlassa lauletaan Suvivirsi tai joululaulu. Eikä Espoon tarvitse maksaa korvauksia elämäntapavalittajille.
Taistellaan kansallisen kulttuurimme puolesta aikamme hulluuksia vastaan.
Loistava kaveri💪 ja loistava esimerkki siitä, miksei ainakaan julkisella rahalla tulisi eristää maahanmuuttajia omiin kerhoihinsa ja järjestöihinsä.
Suomen kieltä oppii parhaiten viettämällä aikaa suomenkielisten seurassa.
Se, että on hemmetin kohtelias ja asiallinen nuori mies, mutta myös aika uskomattomalla tasolla on suomenkieli 4 vuoden maassa olon jälkeen.
#Lukko#Liiga
https://t.co/ZCmD4UuCoK
vantaanjoessa
on saari
se nousee
esiin kerran
vuosisadassa
täysikuun aikaan
saaressa
kasvaa mänty
männyn alla
on rauta-arkku
arkussa jänis
jäniksessä ankka
ankassa muna
munassa rullattu
post-it-lappu
johon on
näkymättömällä
musteella kirjoitettu
sdp:n
leikkauslista