Kuuntelin ja kävin läpi jälkeenpäin keskiviikkona 11.12. käydyn eduskuntakeskustelun paikallisesta sopimisesta.
Salikeskustelussa puolustettiin hallituksen esitystä lähinnä seuraavilla syillä.
- Esitys lisää joustavuutta.
- Esitys parantaa kilpailukykyä.
- Esitys lisää tuottavuutta.
- Esitys lisää työllisyyttä.
Näiden lisäksi esitettiin yleisluontoisia kuvauksia siitä, kuinka esitys johtaa ”nykyaikaisiin työmarkkinoihin” tai kuinka työantajia tulee kohdella tasapuolisesta.
Yhdessäkään puheenvuorossa ei kuultu yhtään konkreettista esimerkkiä siitä, miten nämä vaikutukset syntyisivät tai toteutuivat. Mitä ne käytännössä tarkoittavat? Kuinka esitys lisää tuottavuutta konkreettisesti? Kuinka esitys ja millaisten toimien kautta lisää kilpailukykyä tai työpaikkoja? Millaisia työmarkkinoita tavoitellaan, kun puhutaan ”nykyaikaisista työmarkkinoista”?
Pitkään toistettu huoli ja esitetty kritiikki on ollut se, että esitys mahdollistaa palkkojen polkemisen. Jos tavoitteena on palkkojen joustaminen alaspäin ja kilpailukyvyn parantaminen sekä työpaikkojen lisääminen tätä kautta, sen voisi todeta avoimesti. Tähän huoleen en ole syksyn aikana kuullut vastausta, eikä niin tapahtunut eilenkään.
Jos taas paikallinen sopiminen lisää tuottavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä jollain muulla tavalla kuin palkkojen polkemisen kautta, niin siitä olisi hyvä kuulla jokin esimerkki. Edes kerran. Jos vaikutukset ovat niin selvät, luulisi sen kertomisen olevan helppoa ja jokaisen esitystä kannattavan kansanedustajan sen hyödyntävän omissa puheenvuoroissaan. Se lisäisi luottamusta esitystä ja hallitusta kohtaan.
Eduskunta äänestää esityksestä huomenna perjantaina 13.12.2024 iltapäivällä.
#paikallinensopiminen #eduskunta
Ansiosidonnaisen porrastus leikkaa satoja euroja lomautettujen/työttömien päivärahasta.
Suuret ja nopeasti vaikuttavat leikkaukset ovat raju isku erityisesti teollisuusduunareille.
Suomesta tulossa heikon työttömyysturvan ja työsuhdeturvan maa.
Tämä on kohtuutonta ja väärin.
@adleande Hyvä ministeri, sekä SAK että Akava ovat antaneet rakentavia ehdotuksia hallitukselle siitä miten työelämäkysymyksissä voitaisiin edetä niin että ne toteuttavat hallitusohjelman tahtotilaa mutta ovat samaan aikaan kohtuullisia työntekijöiden oikeuksien kannalta.
Työehtosopimuksella työntekijät ostavat työehtoja ja työnantajat työrauhaa.
Nyt hallitus muuttaa tasapainoa niin, että työnantajat saavat työrauhan selvästi halvemmalla.
Samalla varmistetaan, etteivät työntekijöiden ehdot jatkossa ainakaan parane.
@artosatonen
EKn/SYn/KKKn sanelemat lakko-oikeuden rajoitukset etenevät.
Tarkoituksena on pysyvästi heikentää työntekijäryhmien mahdollisuutta kehittää työolojaan, työehtojaan ja palkkaustaan.
Muutokset koskevat yksipuolisesti vain työntekijöitä. Tästä on tasapuolisuus ja reiluus kaukana.
Murskasimme myyttejä: 20 + 1 väittämää, joilla työelämäheikennyksiä perustellaan.
Hallitus on tekemässä historiallisen suuria heikennyksiä työntekijän työehtoihin, oikeuksiin ja sosiaaliturvaan.
#PainavaSyy@duunarit
https://t.co/HMyUqRD2mc
@Romakka Juho hyvä, propagandassa kuuluu olla edes ripaus totuutta.
HO: ”Työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta muutetaan siten, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi.”
Pitää paikkansa.
@Romakka@Romakka tässä rauhallisesti, jo pitemmän aikaa seuranneena, olet takuuvarmasti yksi viimeisistä ”sepistä” jeesustelemaan väärän tiedon jakamisesta.
Vuonna 2021 Keitele Group ei suostunut solmimaan Teollisuusliiton kanssa tes:iä, AKT tuki neuvotteluita saarrolla. Keitele haki käräjäoikeudelta turvaamistoimen ja uhkasakon. Nyt se tuomittiin perusteettomasta turvaamistoimesta vahingonkorvauksiin AKT:lle.
https://t.co/eFvPq1Q4yk
@kimvaisanen "Puolustusministeriöstä kerrottiin perjantaina iltapäivällä, ettei lakolla ole vaikutusta Ukrainalle annettavan materiaalin määrään tai laatuun."
https://t.co/x28IPNMzJ5
Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön arviot Suomen talouden tilanteesta ja ennusteesta seuraavalle vuodelle ovat synkät. Hallituksen talouslinjalta uhkaa pudota pohja pois. Kasvua ei näy ja rakennusalan kriisi vetää koko taloutta syvemmälle, joka näkyy kasvaneena alijäämänä. Samalla tulopohja uhkaa pettää.
Hallitus vie läpi isoja leikkauksia sosiaaliturvaan ja kaikkein heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanteeseen. Silti velkaantuminen näyttää jatkuvan ennätystasolla. Hallitus ei ole saavuttamassa tavoitteitaan.
Ennusteista näkyy, että kasvunäkymä on todella vaisu. Nyt pitäisi kiireesti kääriä hihat kasvun saamiseksi ja ryhtyä tekemään täsmätoimia erityisesti rakennusalalle, jotka ovat jääneet tältä syksyltä hallitukselta tekemättä.
Toiseksi hallituksen pitäisi tehdä täydellinen suunnanmuutos työmarkkinalinjassa. Hallituksen pitäisi loppuvuodesta tai viimeistään alkuvuodesta kutsua osapuolet koolle ja olla valmis luopumaan näistä historiallisen kovista palkansaajien oikeuksien heikentämisestä. Paremmalla yhteistyöllä pitäisi saada työmarkkinaratkaisut tukemaan kasvua ja työllisyyttä. Muuten hallitus uhkaa ajaa Suomen lisäleikkausten ja vastakkainasettelun kierteeseen. Ja siihen meillä ei ole varaa.
#talous #ennusteet #rakennusala #työmarkkinat
Jos et millään ymmärrä, miksi ihmiset lakkoilevat, katso tämä leikkauslista. Muista, että nämä leikkaukset voivat osua myös sinuun, vaikka nyt olosi olisi voittamaton. Jos heikennykset menee läpi, kukaan ei auta sinua, kun tulee ongelmia.
#painavasyy#hallitus