Tuomo Permikangas

Tieto jalostuu yhdistelemällä eri lähteiden tietoa ja ajattelemalla. Myös out of the box näkökulmalla ja ei se polta vaikka sanookin -pohjalta.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

@IlkkaJLeinonen Tässä ehkä paras näkemäni kaavio siitä, miksi energiamurros kestää ja ottaa aikaa. Kyse on pitkälti siitä, mikä on hiilipohjaiseen energialaan kertynyt varallisuusarvo ja sen kyky näillä varallisuuksilla hidastaa energiasiirtymää niin taloudessa kuin politiikassa.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Ongelman ydin on siinä, että julkisiin virkoihin hakeutuu pääosin vasemmistolaisempaa ajatussuuntausta edustavia henkilöitä, jotka eivät halua mennä yksityiselle sektorille. Ja sitten taas parempiin asemiin ja palkkoihin pääsyä haluavat oikeistolaisesti ajattelevat hakeutuvat yksityiselle sektorille. Näin siis julkisen sektorin organisaatioihin kasautuu yksisilmäisen ja ideologisen ajattelun malli. Näin julkisen päätöksenteon ja pyrkimysten valmistelu yksipuolistuu ja ei noudata poliitisten päätöksentekijöiden arvojen mukaista jakaumaa.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Säästö tulisi hallinnon ja johtorakenteiden keventämisestä, tukipalveluiden (ICT, hankinta, HR, taloushallinto) keskittämisestä, erikoissairaanhoidon keskittämisestä, ostopalveluiden ja kilpailutuksen tehostumisesta sekä päällekäisten toimintojen karsimisesta. Isommat säästöt tulee tulevaisuudessa kun isommilla organisaatioilla on osaamista ja kyvykkäitä osaajia hyödyntämään robotiikan, automaation ja tekoälyn mahdollisuuksia terveydenhoidon, sosiaalipalveluiden ja niiden tarvitsemien rakenteiden kehittämisessä. Pidemmässä ajassa voitaisiin päästä 3 - 4 mrd euron tehostamisvaikutuksiin jos kaikki mahdollinen tultaisiin tekemään, eikä jäätäisi nykyisten rakenteiden kautta asioiden nykyisenkaltaiseen tekemiseen.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Ja jotta tämä ei jää huuteluksi, niin tässä kasvukohteet:
Vihreä siirtymä ja vetytalous (18 mrd euroa)
- vety- ja sähköpolttoaineet
- puhdas teräs
- akkuklusteri
Tekoäly ja digitalisaatio (13 mrd)
- tuottavuusratkaisut
- datakeskukset
Puun uudet jalostusmuodot (5 mrd)
- tekstiilikuidut
- ligniini ja biokemikaalit
Puolustusteollisuus ja turvallisuusteknologiat (3 mrd)
- droonit, viestintä, ajoneuvot
- uudet T&K ratkaisut

Noista syntyy jo 39 mrd euron lisä kansantalouteen. Nämä ovat erilaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen arviointeihin perustuvia mahdollisuuksia ja arvioita. Kaikki keinot kasvun saamiseen pitää nyt valjastaa reen eteen ja lopettaa pään pito pensaassa ja sieltä huutelu. Ihmisten pitää ymmärtää, että vain kasvuhakusia edustajia valitsemalla tämä maa selviytyy. Toki turha pitää kyetä leikkaamaan pois samalla.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Julkisen vallan pitäisi kääntää näkökulma ja keskittyä siihen pääosin, miten kansantalous eli BKT saadaan kasvamaan. 2000-luvulla on tässä maassa suljettu yli 50 paperikonetta. Pelkästään niistä on aiheutunut 2-4 prosentin pysyvä lasku vuosittaisesta BKT:sta.

Tässä pitää käyttää kansantalouden toiminnan perusperiaatteita. Kokonaisveroaste on 43%. Julkisen talouden alijäämä on 13 mrd euroa. Jotta julkinen talous saadaan tasapainoon tarvitaan 30 mrd euroa lisää vuodessa BKT:hen. Ja kun BKT on 300 mrd euroa vuodessa, niin BKT:n pitää kasvaa 10% korkeamalle tasolle.

Tämä on ainoa kestävä tie ylös suosta. Kaikkien valittavien kansanedustajien pitäisi sitoutua siihen, että tehdään kaikki edellytyksiä luovat toimet, joilla kansantalous saadaan palautettua tuolle nykyisen laajuisen julkisen talouden kestävälle tasolle. Saa suorittaa.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

@TeivoTeivainen Ei taida pitää paikkaansa, sillä ennen sotaa Iran teloitti 300 henkilö kuukaudessa. Nythän viimeisen kuukauden aikana on teloitettu vajaa 30 henkeä eli teloitusten määrä on tipahtanut kymmenesosaan. Ja ehkäpä tässä vastauksessa on ainakin ripaus ironiaa.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Hyvä huomioida, että pelkästään Suomessa digitaalisuuden ja digitaalisten palveluiden kehityksen myötä on 2000-luvulla hävinnyt 150 000 - 200 000 entisiin toimintamalleihin pohjautunutta työpaikkaa. Toisaalta sitten uudenlaisia työpaikkoja on syntynyt 200 000 - 250 000 työpaikkaa. Murros siis viime vuosikymmeninä on on kaiken aikaa ollut suuri. Toimialat kuten finanassiliiketoiminta ja metsäteollisuus ovat kokeneet erittäin mittavan muutoksen. Mutta olemme me sen kokeneet elämässämme ylisepääsemättömänä. No, emme ole.

Nyt sitten on seuraava digitaalisuuden kehitystä koskeva muutosvaihe käynnistymässä. Varmastikin monia työpaikkoja katoaa, mutta samalla syntyy uusia. Arvioiden mukaan työn tuottavuus tulee lisääntymään ja toiminnan tehokkuus kasvaa. McKinsey julkaisi juuri viikon alussa hyvän raportin eri toimialojen globaaleista muutoksista. Soisi päättäjien siihenkin tutustuvan, niin osaisivat arvioida, mitä talouden osalta pitää ymmärtää muuttaa, jotta kaikki menee hyvin.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Hyvä huomioida, että Fortumille tulleen 6 mrd. euron tappion lisäksi, menetettiin Uniperin tuottamat voitot. Uniper on tehnyt voittoa 2023 - 2025 yhteensä 8 mrd. euroa, joista pelkästään 2023 tuli 6 mrd euroa voittoa.

Totuuden nimissä on syytä mainita, että Saksa pääomitti Uniperiä sen Fortumilta oston jälkeen 14 mrd. eurolla, josta 0,5 mrd euroa meni Fortumille osakkeiden lunastuksesta. Samalla Fortum vapautettiin 8 mrd. euron rahoitusvastuista.

Saksa on omistajana saanut Upiperiltä jo rahaa takaisin 3,1 mrd eruoa ja Uniperin markkinaravo on tällä hetkellä 17,3 mrd. eruoa. Saavat siis rahansa takaisin korkojen kanssa eli tällä tietoa Saksa on nettoamassa 6,4 mrd. euroa Uniperistä nykykursseilla.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Aikanaan asuin Kalasatamassa ja tontin haltijana väänsin noista kuvatuista asioista niin palveluyhtiön kuin jäteputkiyhtiön osalta. Nämä yhtiöt ovat jaettu erilaisiin osakesarjoihin, joissa kaupunki käyttää ylintä päätösvaltaa ja rakennuttajat maksavat näihin kynnysrahan saadakseen tontteja. Palveluyhtiöt ovat aikanaan olleet vihreiden idea jo Arabianrannassa. Välillisestihän sitten lopulta asunto-osakeyhtiöiden asukkaan maksavat näiden kustannukset kun hankkivat asunto-osakkeensa. Yhtiöiden liittymiskulu on piilotettu asuntojen hintoihin ja vuotuiset maksut menee vastikkeissa. Hyötyä asukkaille näistä ei ole koskaan oikein ollut vaan tärkeintä tuntuu olevan, että näiden yhtiöiden hallituksien jäsenet ja puheenjohtaja saavat kuukausittaiset palkkionsa pitämistään kokouksista. Mukava palkanlisä palkkioiden muodossa hallituksessa istuvien henkilöiden palkkoihin. Osakasopimukset sisältävät salassapitoklausuulit eli mitään näiden sisällä tapahtuvasta ei saa julkisuudessa kertoa. Samoin on myös uusien alueiden taidemaksut, joilla maksetaan sitten kymmeniä ja satojatuhansia ns. taideteoksista erilaisten kaupungin virkamiesten päätöksillä taiteilijoille. Taiderahojen päätöksenteko on myös täysin läpinäkymätöntä. Mielenkiintoista, että on pidettu taidekilpailuja, joissa jaettu voittoja ja palkintoja, mutta sitten virkamiehet hankkivat teoksia täysin omien halujensa mukaan noilla taiderahoilla. Kyllä tälläinen läpinäkymättömyys ja asioiden piilottelua vaikuttaa oudolta kun koko toiminta on varsin tarpeetonta ja tuottaa ylimääräisiä kustannuksia näiden alueiden asukkaille.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Sähkön tuottajat laajasti, ei jakelijat. Vuosina 2022 - 2023 sähkön tuotantoyhtiöt teki liikevoittoa ylimääräiset 5 mrd euroa. Viime vuosina sähkön tuotantoyhtiöiden liikevoittoprosentit pyörivät 15 -20 % paikkeilla. Vuonna 2024 Fortum teki liikevoittoa 1,3 mrd euroa ja liikevoittoprosentti oli 23 %. Ja liikevoitoista on jo poistettu poistot eli investoinnit. Ja nämä tulokset otetaan kuluttajilta ja pk-yrityksiltä. Isot yritykset saa sähkönsä omakustannushintaan ns. mankala-periaatteella. Päättäjien pitäisi puuttua näihin kohtuuttomuuksiin ja olla immuuneja näiden isojen energiayhtiöiden lobbaukselle. Ja jostain syystä niin markkinavalvojat ja ministeriö ei näihin puutu tai vaadi investointeja riittävästi, joihin siis rahaa olisi. Jotensakin koko kuvio haisee.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Eipä välttämättä nouse. Eli kuten tuossa toisessa viestissä kerroin, niin tuotantokustannuksissa ei ole juuri nousua, jos toteutuksia tehdään sarjatuotantona. Nykyisellään sähköntuottajat vaan haluaa saada parempaa katetta ja tämä on näkynyt hintojen nousuna. Jollakinhan sen Fortuminkin on tarve kerätä takaisin Saksaan hukatut miljardit. Fortum ja muut isot sähköntuottajat vie poliitikkoja omalla lobbauksellaan kuin litran mittaa.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Ovat itseasiassa kilpailukykeisimpiä. Ei kovinkaan moneen tekoälyratkaisuun tarvita isoja isojen toimijoiden kielimalleja. Varsinkin kun tehdään prosesseissa ja toiminnoissa taphtuvaa tekoälyn käyttöä. Nyt vaan kun nämä yleisimmin käytetyt AI chat -palvelu on eniten esillä, niin hankintoja kohdistetaan niiden taustalla oleviin tekoälymalleihin. Asian osaavat ja tuntevat asiantuntijat osaavat kyllä muitakin kuin isoja kielimalleja hyödyntää ja rakentaa. Kun tehdään lokaaleja, ei pilviyhteydellä olevia tekoälytotutuksia, niin noita isoja kielimalleja ei niissä voikaan käyttää. Samoin jos halutaan eurooppalaista sovereign -tekoälyratkaisua, niin käytetään sitten sen mukaista tekoälymallia. Nämä on jo asiantuntijoille ihan perusasioita tekoälyjärjestelmien tekemisessä.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Kiinnostukseen on oletettavasti useampi syy. Kuuba on lähellä USA:ta, mutta regiimi siellä on väärä. Trump haluaa muuttaa paljon ja jäädä historiaan. Se tärkeää, että Kuuba muuttuisi yhdysvaltailaismieliseksi ja liittolaiseksi. Kuubassa on paljon business-mahdollisuuksia ja olisi varmaankin toivottua päästä tekemään diilejä ja rakentamaan Trumpin suvun toimesta golf-kenttiä ja resortteja. Toki Rubiolle tämä on tärkeä asia ja olla se ulkoministeri, jonka aikana palautetaan Kuuban "vapaaksi" maaksi. Ja sitten tietenkin ne 3 miljoonaa kuubalaista, jotka asuavat Yhdysvalloissa. Eiköhän heilläkin ole iso toive, että Kuuban regiimi vaihtuu. Onhan niitä syitä.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Kuluttajahinnoiksi käännettynä tuulisähkö siis 3-4 sentiä / kwh ja ydinvoimalla 5 senttiä / kwh. Ihan kohtuullista tasoa. Ja jos ja kun datakeskukset hyöndyntäisivät ns. mankala-peraatetta, niin he saisivat nuo omakustannushintaan. Pelot siis kohtuuhintaisen sähkön riittävyydestä ei kuulosta siis kovin relevantilta huolelta.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Ydinvoiman osalta tarkoitettanee tulevaisuudessa sarjavalmisteisia pienydinvoimaloita (SMR), joiden teho 300 MW tasoa.

Tähän kohtaan on hyvä ymmärtää sähkön tuotantokustannusista oleellinen. Maatuulivoimalan sähköntuotanto kustantaa 30 - 40 € /MWh. Pienydinvoimalalla, kun sarjatatuotettu laite, on sähkön tuotantokustannus 50 € / MWh. Jos saadaan lämpöhyöty kaukolämmöksi niin kustannus laskee 40 € / MWh. Ison OL3 luokan ydinvoimalan sähkön tuotantokustannus on myöskin samaa tasoa eli 40 - 60 € / MWh, mutta näissä on investointiriskiä ja pitkä toimitusaika.

Sähkötuotannon aikaansaaminen ei ole siis ongelma. Haaste on riittävän verkon kasvattamisen haasteet ja kyky tehdä oikea-aikaisia päätöksiä. Poliitikoilla kun tuppaa päätöksenteossa aikaa menemään ja kaikenlaiseen valmisteluun menee myös tuhottomasti aikaa.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Tässä jää huomiotta, että Suomessa on suljettu 2000-luvullla 50 kartonki- ja paperikonetta, joiden yhteinen sähkönkulutus on ollut 10 Twh vuodessa. Nyt Suomeen kaavailtujen datakeskusten arvioidaan käyttävän vuoteen 2030 mennessä 10 Twh vuodessa. Eli siis se sähkönkulutus, joka aikaisemmin meni kartonki- ja paperiteollisuuteen siirtyy kuluvan vuosikymmenen aikana käytettäväksi datakeskuksiin. Asiat kannattaa siis laittaa kontekstiin.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Euroopassa on jo runsaasti tarjolla eurooppalaisia tekoälyalustoja ja niille löytyy myös niin Euroopassa kuin Suomesta sekä isompia ja pienempiä tekoälykonesaleja ajoympäristöiksi. Tekoälyalustoja voidaan ajaa erilaissa ympäristöissä isoista pilvikonesaleista, yksittäisiin tietokoneisiin ja puhelimiin asti kuin myös erilaissa laiteympäristöissä ns. edge AI toimintana. Eurooppalaisia tekoälymalleja löytyy paljon, niin isoja kielimalleja kuten Mistral tai pieniä erikoistuneita tekoälymalleje. Pelkästään Hugging Facesta on tarjolla 2,8 miljoonaa erilaista open source tekoälymallia erilaisiin erikoistuneisiin tekoälyn käyttötarpeisiin. Ei olla alan toimijoiden osalta oltu enää pitkään aikaan puheen tasolla vaan kaikkea tarvittavaa tekoälyn tarpeisiin löytyy tarvitsevalle. Ja kaikki voidaan tehdä puhtaasti eurooppalaisina tai jopa kotimaisina tekoälyjärjestelminä, mikäli niin halutaan.

[Tuomo Permikangas @TuomoPer]

Tälläiseltä se kuulostaa kun yksipuolista näkemystä yhteiskunnassa tuottanut media käännetään toimimaan tasapuolisesti. Suomessa ei olla vielä näin pitkällä mutta tälläistä viestiä on yhteen suuntaan painottuneen median syytä kuunnella ja ymmärtää tätä vasten, mikä vaara on, jos media muuttuu yksipuoliseksi.

[Alan Fryer 🇨🇦🇺🇦🇮🇱 @alanfryermedia]

This is quite something. The new Hungarian PM goes on state TV to announce the end of state TV.