Hallituksen esitys #velkajarru syytä hylätä.
Sopeutustavoite saavutettavissa esim. lakkauttamalla kokonaan sosiaali- ja terveysministeriön (15,3 mrd. €), työ- ja elinkeinoministeriön (3,7 mrd. €), sisäministeriön (2,2 mrd. €) sekä ulkoministeriön (1,2 mrd. €). 🤪
1/2
Velkalaiva kääntyy - pohjaan. Utakin raportin tärkein anti on tuoda esiin, miten komission sopeutussuositukset ja vaikutusarviot perustuvat virheellisiin taustaoletuksiin talouden toiminnasta. https://t.co/mRqc3mu8x0 @SuomenKuvalehti
Selvitimme Bruegelin simulaatiomallin avulla sopeutuksen vaikutuksia. Tuloksena on, että @PetteriOrpo hallituksen sopeutustoimet kasvattavat Suomen julkista velkasuhdetta, koska talouskasvu sakkaa pahasti.
@UTAK_fi tiedote ja selvitys. 👇
https://t.co/NUuUVV8V0g
Teollisuuspolitiikka vetää myös kovaa. Tila täynnä, eivätkä kaikki mahdu sisään. Annastina Haapasaari johdattelee keskusteluun @UTAK_fi raportilla:
https://t.co/aqRzBIrAt7
#Käännefestival
Miten demokratiaa voitaisiin vahvistaa julkista taloutta koskevassa päätöksenteossa? Tästä aiheesta keskustellaan perjantaina 24.1. Deliberatiivisen demokratian instituutin, Demos Helsingin ja UTAKin keskustelutilaisuudessa. Tervetuloa! https://t.co/2d3ItihE9W
Perusteet puolustusmenojen kasvattamiselle ovat ilmeiset. Ei ole kuitenkaan realistista ajatella, että tällaiset menolisäykset olisivat mahdollisia nykyisen julkisen velan hallinnan infrastruktuurissa. Suomessa tämä tarkoittaisi 7 mrd/v. lisää. 1/x
https://t.co/1RHuLIcWbh
Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen on käynyt läpi Etlan tuoreessa muistiossa esitetyt lähdeviitteet, joilla perustellaan yhteisöveron alentamisen hyötyjä. Lopputulos: yksikään käytetyistä lähteistä ei perustele yhteisöveron alentamista. (1/2)
Mielenkiintoinen tapaus. VM hylkää Tilastokeskuksen väestöennusteen juuri siinä vaiheessa, kun se alkaa näyttää aiempaa positiivisemmalta. Esim. vuonna 2019 ennuste muuttui aiempaa selvästi huonommaksi. Ei silti aihetta muutoksiin silloin. 1/x
https://t.co/dKfrWl5Vmh
Antti Alajan Mainettaan parempi teollisuuspolitiikka -raportti julkaistiin eilen. Teollisuuden BKT-osuuden kasvattaminen ei ole realistista tai toivottavaa, mutta teollisen ytimen kehittäminen on tärkeää. https://t.co/l8e5H6ZwyA
Annoin eduskunnalle muutama viikko sitten launnon sovittelujärjestelmän uudistamisesta. Uudistus koskee lähinnä hyvin harvoin käytettyjä sovittelulautakuntia. Kokonaisuudessaan uudistus ei ole hyödyllinen mutta vaikutukset lienevät maltilliset. 1/2
https://t.co/C7nuCtWQCj
UTAKin julkaisema Antti Alajan raportti teollisuuspolitiikasta julkaistiin tänään. Toivomme, että tämä voisi toimia alkuna jäsentyneemmälle kotimaiselle teollisuuspoliittiselle keskustelulle. Globaalin talouskeskustelen ehkä isoin teema, täällä vaiettu.
https://t.co/54uehYAi7h
Antti Alajan Mainettaan parempi teollisuuspolitiikka -raportti julkaistaan 3.12. klo 10 Oodissa. Kyseessä on ensimmäinen laaja suomenkielinen yleisesitys teollisuuspolitiikan paluusta. Tervetuloa!
https://t.co/FgHlSGEXYq
Kalevi Sorsa -säätiön julkaisema raportti työllisyyslaskelmien epävarmuuksista on erittäin ansiokas. Poliittinen keskustelu työllisyystoimista on ollut hiukan häiriintynyttä. Todelliselle työllisyyskehitykselle ei ole tässä annettu juuri mitään arvoa. 1/x
https://t.co/K68al5UFxO
Laskin, että EU:n uudet taloussäännöt tarkoittavat vielä 4-5 mrd e lisäsopeutusta tällä hallituskaudella, vaikka Orpon hallituksen esittämät joustot hyväksyttäisiin. Kiitos Suomen ajamien ”turvalausekkeiden” ja eläkevarojen unohtamisen. 😳
https://t.co/xFkrOe1gKR
UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa oli eilen A-studiossa keskustelemassa valtiovarainministeriön Mikko Spolanderin ja Suomen Pankin Sanna Kurrosen kanssa. Mikäli et ehtinyt eilen television ääreen, niin katso debatti Areenasta. https://t.co/4hD4JDB0Iq
UTAKin tilaisuudessa tänään Bruegelin Zsolt Darvas esitteli EU:n uusien taloussääntöjen vaikutuksia. Säännöt ovat Suomen kannalta kohtuuttomat. Suomelta vaaditaan EU-alueen kovinta sopeutusta, vaikka velkasuhteemme on keskiarvon alapuolella. (1/x)
https://t.co/OCMIoOeXdo
Suomea odottaa EU-maiden kovin sopeutus, 10-15 mrd e. Suomi itse oli vaatimassa "turvalausekkeita" ja eläkevarojen unohtamista, mistä kova sopeutusvaatimus johtuu EU:n uusissa finanssipolitiikan säännöissä. @ZsoltDarvas tehnyt arvokasta tutkimus.
https://t.co/EHPykN4rz7
Hyvä koonti äskeisestä @UTAK_fi'n luennosta. #EU'n #finanssipolitiikka säännöt vaikuttavat jo nyt rikkinäisiltä, vaikka ne ovat hädin tuskin tulleet voimaan. Suomen ei järkeä tai edes mahdollista sopeuttaa tällä vauhdilla.
https://t.co/ilA1PtgeuZ