Yritykset panostavat jo nyt paljon psykososiaalisen kuormituksen ehkäisyyn, viimeksi eilen olin Työterveyslaitoksen webinaarissa kuulemassa hyviä esimerkkejä tästä. Ei tätä lisäsääntelyllä ratkaista, vaan hyvien käytäntöjen jakamisella ja selkeillä ohjeistuksilla työnantajille.
EU:ssa valmistellaan psykososiaalista kuormitusta koskevaa direktiiviä.
Riskinä on, että huomio siirtyy käytännön ratkaisujen etsimisestä kasvaviin hallinnollisiin velvoitteisiin.
Ratkaisut löytyvät työpaikoilta, eivät lisäsääntelystä.
https://t.co/UfKWPBbqHs
Oppimateriaalit, osaamistakuu ja valmisteilla olevat OPSin uudistukset kietoutuvat samaan kysymykseen: miten varmistetaan, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus oppia?
"Suomen karttakuva kertoo selvästi: oppilaat eivät todellakaan ole yhdenvertaisia." https://t.co/R5fMwG2Rsg
"Kilpailukyky, investoinnit, turvallisuus ja strateginen autonomia ovat nyt Euroopan politiikan ytimessä. Suunta on oikea, mutta samalla herää kysymys: muistetaanko tässä keskustelussa median ja luotettavan tiedon merkitys?"
https://t.co/5ccuzZP7mo
https://t.co/2IlrlZRsif
TESsien palkkausjärjestelmät on jo pitkään tehty samapalkkaperiaatteen pohjalta. Itsekin olen vuosien varrella ollut perkaamassa TESiä läpi niin, ettei mihinkään etuun vaikuta sukupuoli. Ei tähän palkka-avoimuuteen ihan pystymetsästä mennä.
Lähtökohta työoikeudessa: palkka maksetaan tehdystä työstä. Palkan maksamiseen poissaolon ajalta pitää aina löytyä jokin peruste, esimerkiksi sairaus tai vuosiloma. Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, jos työhön paluu estyy lomamatkalta. https://t.co/3qc56Dqx7B
"Kustantajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojella tekijän teosta ja tekijänoikeutta. Tekoälyn käyttö ei muuta tätä", Suomen Kustannusyhdistyksen juridinen asiantuntija Johanna Haapiainen-Makkonen kirjoittaa Agendalla-palstalla.
https://t.co/A7rgfGjWMs
- Jatkossakaan työkaverin palkkaa ei saa tietää. Tärkeä myös huomata, että tessien palkkamääräykset täyttävät erinomaisesti palkka-avoimuusdirektiivin vaatimukset eli työehtosopimuksissa palkkaukseen ei vaikuta esimerkiksi sukupuoli, EK:n lakiasiainjohtaja @markusaimala
Työehtosopimusten palkkausjärjestelmien lisäksi myös yrityskohtaiset palkkausjärjestelmät ovat perusteiltaan syrjimättömiä ja täyttävät palkka-avoimuusdirektiivin vaatimukset. Tämä pitäisi kirjata selkeästi lakiin. @radiosuomi
"Kriittisyys kuuluu aikaamme ja se on nuorelle usein myös suoja. Silti olisi tärkeää, ettei kriittisyys muutu tunteeksi siitä, että mihinkään ei voi luottaa", Uutismedian liiton mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen kirjoittaa Agendalla-palstalla.
https://t.co/SX0OiZlBgf
"Lukutaito on inhimillisen pääoman perusrakennusaine, eikä mikään tietointensiivinen talous voi kasvaa, jos sen perusta rapautuu", Medialiiton ekonomisti Olli-Pekka Paasivirta kirjoittaa Agendalla-palstalla.
https://t.co/ATUGx5UVge
Euroopan komissio julkisti keskiviikkona 19.11. digitaalisen lainsäädännön yksinkertaistamispaketin.
"Linjauksessa on paljon hyvää, mutta paljon myös vaikeasti ennustettavaa", Medialiiton toimialajohtaja @MHAikakausmedia kirjoittaa Agendalla-palstalla.
https://t.co/xMOOR1eIlC
"Luovan alan on kyettävä löytämään tekoälyn järkevän käytön ja inhimillisen panoksen suhde", kirjoittaa @kustantajat johtaja @SakariLaiho Agendalla-kirjoituksessaan.
https://t.co/ByqYKmDWSm
Euroopan komissio julkaisi 12.11. tiedonannon eurooppalaisesta demokratiakilvestä. Tiedonanto painottaa myönteisesti riippumattoman median ja mediakasvatuksen merkitystä demokratialle. 👉 https://t.co/MOQQwjCV1s
”Työnantajien palkkausjärjestelmät menettäisivät merkityksensä, jos työn vaativuuden luokittelussa tulisi kaikissa työtehtävissä työn luonteeseen katsomatta käyttää samoja neljää kriteeriä", kirjoittaa työmarkkinajohtaja Terhi Salonpää ➡️
https://t.co/iZqMFUQf7h
Jos suomalainen toimija tilaa painotuotteensa ulkomailta, ei sikäläisen painotalon lakisääteisenä velvollisuutena ole toimittaa vapaakappaletta Kansalliskirjastolle – toisin kuin kotimaisen painotalon. @OinonenSuvi kirjoittaa vapaakappalevelvoitteesta👉
https://t.co/q4EWnDk8fe
Jos ajattelee työelämän kannalta, onko meillä edelleen sitä, että tällaiset asiat halutaan ”ulkoistaa” työpaikalta ja ohjata ihminen hakemaan sairauslomaa🤔 Työpaikalla pitäisi voida keskustella näistä ja saada tarvittaessa tukea.
Psykiatriaan erikoistuva lääkäri Anni Saukkola on huomannut tunteissa vellomiseen liittyvän ilmiön vastaanotollaan: Vastaanotolla näkyy, että tavanomaisiin normaaliin elämään kuuluviin asioihin, kuten suruun jonkun läheisen menetyksen jälkeen tai riitaa seuranneeseen hankalaan oloon tai ahdistuksen tuntemuksiin etsitään, haetaan ja toivotaan ratkaisuja lääkärin keinovalikoimasta #mielenterveys @yleuutiset
https://t.co/dptvq7U4xy