Pontus Stråhlman

Liberal finlandssvensk steinerbarn ursprungligen från Grankulla med fru och två barn från Esbo. Partner på Voima Ventures och #startup-entusiast!

[Pontus Stråhlman @ponde77]

@ramikurimo Lisäisin vielä, että olisi erittäin tärkeää että meillä olisi valtiosta riippumaton kolmas sektori. Kolmas sektori voisi olla yhteiskunnassamme hyvä vallan vahtikoira. Nyt meillä on vain tehottomasti järjestetty julkisen talouden jatke.

[Pontus Stråhlman @ponde77]

@fifamedia @grok, analyze the pictures, and make an independent judgement on whether the green attacking players are onside or offside in the pictures?

[Pontus Stråhlman @ponde77]

@pihanurmi Juuri näin tässäkin jutussa sanotaan. Ja sadaan tämä sairas ajatusmaailma kuulostamaan niin normaalilta, kainolta toiveelta yhteisen hyvän vuoksi.

[Tuukka Saarimaa @tsaarimaa]

Tässä kollega esittää aika monta kummallisia väitettä.

Voi hyvin olla sitä mieltä, että Stansvikinkallio kannattaa säästää rakentamiselta, mutta mielipidettä ei voi perustella tällaisilla argumenteilla. 1/

[Pontus Stråhlman @ponde77]

@Teraan9 Höpönlöpön. Sibelius came from a Swedish speaking family and his mother tongue was Swedish. In stead of spreading lies like this, let's celebrate the Nordic roots of Finland.

[Jussi Ikkelä @IkkelaJussi]

Joka työpäivä 1 työntekijä hoitaa
- 2,75 etuuspäätöstä
- 0.27 asiakasta palvelupisteillä
- 0,96 vastattua puhelua
- 0,63 soitettua puhelua

Mitä ne tekee loppupäivän?

[Pekka Mäkelä @pekkahmakela]

Esimerkki Ylen hienovaraisesta puolueellisesta kielenkäytöstä: Uutis-Suomen toimittaja Ilmari Nurmisen ensimmäisestä Tampereen pormestarivuodesta: "on tehty historiallisen suuret säästöt". Ylen toimittajat yleensä: "hallituksen kovat leikkaukset". Demari säästää, porvari leikkaa?

[Sanna Kurronen @KurronenS]

Aiai miten ihanaa rehellisyyttä. Mulla olis kyllä mielessä yksi puolue joka sekä pystyy leikkaamaan että on tiennyt jo pitkään miten iso urakka on kyseessä.

Koska @Liberaalipuolue on kaivanut sieltä budjettikirjasta sen verran leikattavaa ja lista on avoin kaikille.

[Pontus Stråhlman @ponde77]

@pbyrokraatti Arvi Lind oli itse asiassa YLEn uutisankkurina suomettumisen pahimpina vuosina. En tiedä juuri Arvin roolista tuona aikana, mutta nuo vuodet eivät todellakaan olleet aikoja, jolloin YLEn uutisankkurit eivät olisi kertoneet poliittisia mielipiteitä ja toiveita.

[Pontus Stråhlman @ponde77]

@viren_matti Voiko olla niin, että keskusjohteinen koulutuksen suunnittelu ei olekaan se paras tapa varmistaa kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen? Mitä jos vain luopuisimme tästä keskusjohteisesta toimintatavasta?

[Sowell Economics @sowelleconomics]

Ayn Rand: "The moral code which is implicit in capitalism has never been formulated explicitly. The basic premise of that code is that man, is an end in himself, not a means to the ends of others. That man must exist for his own sake, neither sacrificing himself to others nor others sacrificing themselves to himself.

This is the moral premise in which the United States of America was based.

The principle of man's right to his own life, to his own liberty, to the pursuit of his own happiness."

[Pontus Stråhlman @ponde77]

Hyvin samaa mieltä tästä vihreiden kampanjasta kuin @pursiain. Joskus vuosituhanteen vaihteessa oli hetki kun minäkin äänestin vihreitä. Mutta nykyisin puolue on kaukana vasemmassa syvässä p��ädyssä, eikä yksittäinen markkinaliberaali sitä tosiasiaa muuta.

[Heikki Pursiainen @pursiain]

Kannattaako liberaalin vaihtaa kokoomuksesta vihreisiin?

Minusta ei.

Joukko markkinaliberaaleja vihreitä väittää toisin. He ovat peräti perustaneet Vaihda vihreisiin -nimisen verkkosivun kokoomuslaisia houkuttelemaan.

Kun vihreät yrittävät tällä tavoin kalastella porvarien vesillä, lienee aivan asiallista esittää muutama syy liberaaleille pysyä kokoomuksessa.

1 Edustavatko markkinaliberaalit puolueen linjaa?

Monien Vaihda vihreisiin -sivun tekijöiden ajatuksissa on paljon yhteistä liberaalien kokoomuslaisten kanssa.

Arvostan monia heistä, tunnen joitakin henkilökohtaisesti. Mietin kuitenkin, miten hyvin heidän ajattelunsa näkyy puolueen linjassa. Itse en ole havainnut vihreiltä markkinaliberaaleja talouspoliittisia avauksia. Puolue on päinvastoin ollut linjassa muun vasemmisto-opposition kanssa tällä vaalikaudella.

Viime kaudella hallituksessa puolue ei tosiaan myöskään erottautunut markkinaoikeistolaisilla näkemyksillään.

Liberaalin porvarin onkin syytä kysyä, kuuluisiko hänen äänensä paremmin vihreissä. Tuskin.

2 Talouskasvu ja radikalismi

Vaihda vihreisiin -sivu väittää vihreiden olevan markkinatalouspuolue. Kun lukee vihreiden ohjelmia, aatteellisia asiakirjoja ja poliitikkojen kirjoituksia, luonnehdinta epäilyttää (ks. linkit alla).

On ilmeistä, että puolueessa on esimerkiksi vahvaa taipumusta kasvuvastaisuuteen. "Kohtuutalous", "donitsitalous", "beyond growth" ja niin edelleen ovat muodissa. Nämä ajatusrakennelmat väittävät, että tulevaisuus muuttuu paremmaksi jos ihmiskunta tuomitaan pysyvään köyhyyteen. Ne ovat syvästi markkinatalousvihamielisiä.

On vaikea kuvitella aatetta, joka olisi kauempana omasta liberaalista, optimistisesta, markkinamyönteisestä ajattelustani. Lisäksi ekonomistina en voi olla huomaamatta kasvukritiikin älyllistä heikkoutta.

Vihreisiin vaihtaminen tarkoittaisi liittoutumista köyhdytystä ajavien radikaalien kanssa.

3 Konservatismi

Vaihda vihreisiin korostaa koko ajan, miten epäluontevaa liberaalien on olla liitossa konservatiivien kanssa. Viittaan äskeiseen. Konservatiiveja yhdistää liberaaleihin vähittäisen uudistamisen eetos. He ovat siksi luontevampi kumppani kuin talousvallankumousta vaativat vihreät radikaalit.

4 Julkisen talouden hoito

Vaihda vihreisiin -ryhmä välttelee puhumista julkistalouden ongelmista. He sanovat kannattavansa yritystukien vähentämistä ja panostuksia koulutukseen. Tällainen ei porvarille riitä. Julkisen talouden tervehdyttäminen vaatii laaja-alaista sopeutusohjelmaa. Vihreillä ei ole ollut tässä suhteessa mitään omaa tarjottavaa. Vaikka liberaalit eivät liene tyytyväisiä hallituksen kaikkiin päätöksiin, mittakaava on kuitekin kokoomuksessa ymmärretty.

Julkinen talous on siis yksi syy pysyä kokoomuksessa.

5 Autoilu ja kulttuurisota

Vaihda vihreisiin puhuu mieluummin autoista kuin julkisesta taloudesta. Olen oikeistovihreiden kanssa samaa mieltä, että autoiluun kaivataan markkinataloutta.

On kuitenkin selvää, että autoilu on vihreille keskeisesti kulttuurisodan väline. Vihreät on johtava kulttuurisotapuolue, joka elää symbioosissa perussuomalaisten kanssa. Puolueet ruokkivat toinen toistaan. Asetelmaa kuvaa mainiosti television ajankohtaisohjelma, jossa Sofia Virta ja Wille Rydman kävivät yhdentekevää kovaäänistä riitaa. Kokoomuskaan ei ole immuuni kulttuurisodan kutsulle, mutta on kaukana tästä kaksikosta.

Kulttuurisodan sijasta päätöksentekoa kaipaavan liberaalin kannattaakin pysyä kokoomuksessa.

[Matt Goodwin @GoodwinMJ]

Keir Starmer: “there is no such thing as two-tier policing”.

Police chiefs today: “we will review controversial guidance advising officers to treat ethnic minorities differently”.

The absurdity of modern Britain.

[Aki Kangasharju @AkiKangasharju]

Espanjaa ja Suomea on vertailtu tänä keväänä usein. Tässä työmarkkinavertailu, jonka mukaan työttömyys on näissä maissa nyt samalla tasolla. OECDn mukaan Suomen ongelmiin kuuluu korkeat minimipalkat. https://t.co/YzVuwzMrSk

[Jussi Tuulensuu @tuulensuu]

Jos journalistinen kulttuurimme perustuisi yhteiskunnan toiminnan tuntemukseen ja lukutaitoon, Suvivirsi-keskustelu olisi edennyt seuraavasti:

1. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen tultua tietoon toimituksissa perehdytään päätökseen ja luetaan kertauksena yhdenvertaisuuslaki esitöineen. Aikaa tähän menee kenties puolisen tuntia.

2. Päätöksen lukuisien epäjohdonmukaisuuksien pohjalta toimitukset ensimmäisessä jutussa esittävät kysymykset valitsemilleen vastuuhenkilöille ja päättäjille:

(a) Päätöstä ei ole tärkeimmältä osin lainkaan perusteltu. Esitöistä ilmenee, että lainsäätäjä on tarkoittanut syrjinnällä sellaisia asioita kuin mukautusten epääminen vammaiselta, jolloin tämä ei voi osallistua ansiotyöhön, tai perusteeton alipalkkaus sukupuolen perusteella. Lautakunta ei argumentoi, millä perustein on lainsäätäjän tarkoittamaa epäedullisempaan asemaan asettamista se, että oppilas menee muiden mukana kevätjuhlaan, jossa hän todennäköisimmin varmasti tietää kuulevansa Suvivirren, kuten kaikkina vuosina ennenkin, esitettynä vailla uskonnon harjoittamisen tarkoitusta.

Päätös jättää arvioimatta asiassa olennaiset perustuslakivaliokunnan linjaukset sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun (Lautsi ym. vastaan Italia, 18.3.2011). Tämän mukaan krusifiksien pito italialaisissa valtion koulujen luokkahuoneissa ei loukkaa lasten uskonnonvapautta. Pelkkä Suvivirren kuuleminen voitaneen mieltää uskonnon harjoittamiseksi vielä paljon vähemmän kuin krusifiksin näkeminen, joka ei siis EIT:n mukaan uskonnonvapautta loukkaa.

Kysymykset: Miksi päätös on puutteellisesti kirjoitettu? Mikä koulujuhlassa muodostaa lainsäätäjän tarkoittaman epäedullisempaan asemaan asettamisen? Millä konkreettisella tavalla tämä tapahtuu?

(b) Lautakunta on mahdollisesti menetellyt vastoin hallintolakia ja perustuslakiin sisältyvää hallinnon oikeusturvaperiaatetta määrätessään Espoon kaupungille 10.000 euron uhkasakon, koska se ei ole kertonut tällaisen mahdollisuudesta kaupungille, jolla on ollut mahdollisuus odottaa korkeintaan 1.000 euron seurausta. Tieto olisi voinut vaikuttaa siihen, miten tehokkaasti kaupunki vastauksensa valmisteli.

Espoon kaupungille: Miten aiotte toimia asiassa, veronmaksajienne rahoja huolellisesti käyttäen, ottaen huomioon, että sekä hyvitysmaksu että uhkasakko on mahdollisesti asetettu vailla perustetta ja väärässä järjestyksessä ja että toiminta toiminee esimerkkinä tulevissa vastaavissa tapauksissa?

(c) Sekä a) että b) ilmenevät myös lautakunnan jäsenten eriävistä äänestyslausunnoista, eli lautakunta on päättänyt asioista erimielisinä äänestyksen jälkeen. Kyseessä oli teknisesti kaksi asiaa, joissa seikkailevat muun muassa kappaleet Varpunen jouluaamuna ja Suvivirsi tavalla, jota päätös ei kytke lainsäädäntöön oikeastaan mitenkään. Päätös ei ollut aluksi saatavilla verkosta (https://t.co/HLJAxFvoIP).

Asioissa viimeiset selvitykset oli saatu 15.12.2025. Kokous oli sähköpostikokous, joka pidettiin 15.5.2026. Näin väitteen, että sähköpostiyhteys ei olisi lautakunnan työjärjestyksen mukainen kokoustapa. (Työstä palkkaa saava journalisti voisi lukea työjärjestyksen ja todeta asian jutussa, itse en juuri nyt viitsi.)

Kysymykset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle:
• Asia on ratkaistu sähköpostikokouksella puoli vuotta sen jälkeen, kun sen selvitykset on saatu. Jää vaikutelma, että ajankohta on valittu tarkoituksella juuri kevätjuhlaa edeltämään. Onko näin?
• Eriävät äänestyslausunnot sisältävät paremman argumentaation kuin päätös, joka vaikuttaa lausuntojen perusteella selvästi puutteelliselta. Miksi päätös on puutteellinen?
• Käytiinkö kokouksessa keskustelua päätöksen puutteista vai onko asiassa käynyt niin kuin elämänkokemuksen mukaan on sähköpostikokouksessa mahdollista käydä: jäsenet eivät viitsi täysin perehtyä vaan vain kuittaavat esittelijän pitkän postin?
• Pitikö lautakunta hakemusta uskottavana esimerkiksi siitä näkökulmasta, että samat syrjiviksi väitetyt elementit tulivat koulujuhlissa yllätyksenä vuosikausia, kerta toisensa jälkeen?

3. Ensimmäinen uutisjuttu kirjoitetaan yllä saatujen vastausten perusteella ja jatkokeskustelua käydään esimerkiksi seuraavista kysymyksistä, jotka ovat päätöksen lukemalla perusteltuja:

a) Näyttää siltä, että Espoon kaupungin tulee hakea päätökseen muutosta hallinto-oikeudesta, sillä muu olisi mahdollisesti epäasianmukaista viranhoitoa. Jos ja kun se näin tekee ja jos ja kun päätös muuttuu, olisiko syytä herättää kysymys lautakunnan tarpeellisuudesta? Olisiko sekä yksilön että viranomaisen oikeusturva parempi, jos asiat käsiteltäisiin lähtökohtaisesti vain tuomioistuimissa?

b) Asiaan liittyvät Opetushallituksen ohjeet näyttävät nekin perusteettomilta. Ei ole osoitettu sääntelyyn perustuvaa syytä, että Suvivirren esiintymisestä kevätjuhlassa tulisi varoittaa ennalta tai edes tarjota mahdollisuutta poistua. Tulisiko Opetushallituksen muuttaa ohjeitaan?

https://t.co/VZ8GU1i8ny.

[Maria Sofia Roimaa Paul @__mariasofia]

Suvivirsi ja Suomen kansan kuolonvuodet

Tiedätkö, miksi Suvivirttä on veisattu Suomessa kesän alkaessa 1700-luvun alusta? Jos et, niin luepa, miksi.

Vuoden 1696 helmikuussa Suomessa tapahtui kummia: jäät lähtivät ja luonto heräsi. Koska kevät tuli, ihmiset kylvivät siemenet. Mutta lämpöä kestikin vain kuukauden ja maaliskuussa talvi palasi ankarana.

Lopulta kevään tullessa sateinen kesä vaikutti niin, että jäljelle jäänyt, myöhemmin kylvetty siemenvilja ei juuri kasvanut. Vähäisenkin sateista selvinneen viljan vei elokuussa viikkoja kestänyt halla.

Tästä kaikesta seurasi yksi Euroopan pahimmista nälkäkatastrofeista, ellei jopa pahin - Suomen kansan kuolonvuodet. Ihmiset söivät kaiken, mitä voivat, pettuleipää myöten.

Ihmiset lähtivät epätoivoisina kodeistaan etsimään ruokaa, monet tälle matkalle jääden. Näinä vuosina nälkään ja tauteihin kuoli puolesta miljoonasta suomalaisesta arvioiden mukaan noin 140 000 - lähes 30 prosenttia.

Kammottavien kuolonvuosien jälkeen tuli hyviä vuosia, jolloin satoa korjattiin runsaasti ja ihmiset saivat ruokaa.

Vuonna 1701 kirkko julkaisi uuden virsikirjan, jossa yhtenä uutena virtenä oli eräs ruotsalainen sävelmä, joka nousi uusista virsistä kaikkein suosituimmaksi ja suomalaisten syvästi rakastamaksi. Virren suomalaisissa sanoissa iloitaan kesästä, ja virttä alettiinkin nimittää "Suvivirreksi". Syy virren suosioo on selvä: kansa halusi kiittää Jumalaa siitä, ettei Suomessa enää kuoltu nälkään.

(Lyhennetty Pekka Simojoen kirjasta.)

Ole niin ateisti kuin haluat, mutta taistelu Suvivirttä vastaan osoittaa syvää piittamattomuutta - sanoisin jopa halveksuntaa - oman kansasi historiaa kohtaan. 300-vuotisen perinteen ei pidä väistyä sen vuoksi, että valtaväestön uskonto sinua ahdistaa. Itse toki saat jättää osallistumatta ja laulamatta, tällainen uskonnonvapaus on sekin maailmassa ainutlaatuista juuri kristillisissä maissa.

Lopuksi Suvivirren viimeinen, harvoin laulettu säkeistö, joka on selvää rukousta Suomen puolesta:

Maan, meren anna kantaa
runsaasti lahjojas,
tarpeemme meille antaa
Sun siunauksestas.
Suo suloisuutta maistaa
myös sielun Sanassas,
ain armos sille paistaa,
niin on se autuas!

Ihanaa päättäjäisviikonloppua ja siunattua kesää! ☀️🌼🇫🇮🙏🏻

[Pontus Stråhlman @ponde77]

@grok @Juiceconcentrat @ScienceExpand But if the starting weight is 0.50g and the end weight is 0.49g the video would imply that only 2% of the weight would be carbohydrates that convert to CO2 or water that evaporates. I call bs. Surely, when paper burns, a much more significant part of the mass burns and oxidices?

[Pontus Stråhlman @ponde77]

@grok @Juiceconcentrat @ScienceExpand But @grok, surely the C in the CO2 is mass that is leaving the scales? And paper consist of plenty of C, right? So this video must be bogus?

[Pontus Stråhlman @ponde77]

@PanuLaaksonen Koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja 95% kanssaihmisistäsi ei pidä laulamista tunnustuksellisena jumalanpalveluksena vaan kultturillisena tapahtumana, ja kulttuuriopetus kuuluu koulun ydintehtäviin. Siksi sinun mielipiteelläsi ole väliä.

[Pontus Stråhlman @ponde77]

@JariParantainen Tämä on 2000-luvun Suomi. Vaihtoehtoiskustannuksia ja menetettyjä mahdollisuuksia ei mitenkään huomioida. Tai ei haluta huomioida.On selvää että 13€/h on enemmän kuin 0€/h. Mutta tätä ei myönnetä.
No, sisäinen devalvaatio tulee ennemmin tai myöhemmin. Luultavasti IMFn toimesta.