@FrankSaarinen@JLakkapaa@pursiain Yleinen tapa on se, että palkka on määrä x ja lounasedun verotusarvon verran vähennetään palkasta, se määrä, mitä työntekijä on käyttänyt etua. Eli ei se iso kustannus ole yritykselle ja työntekijä saa itse päättää käyttääkö etua, joka vähennetään palkasta.
@FrankSaarinen@JLakkapaa@pursiain Se olisi luokkaa muutamia kymmeniä euroja kuukaudessa per työntekijä, eli ei kovin suuri muutos yritykselle. Työntekijä voi tietysti jättää käyttämättä lounasetuaan, jos saa tuotettua esim. alle 10 eurolla hyvän annoksen. Suurin osa lounaan hinnoista 14 € -> työntekijä 10,5 €
@OttoMeri Eipä tuo nyt vielä niin kovin dramaattista ole. Voisiko yhtälöön lisätä työterveyspalvelut, työntekijäkohtaiset tarvikehankinnat, vakuutusmaksut, järjestelmien lisenssimaksut, palkanlaskennan kustannukset sekä huomioida loma-ajan ja sairauspäivien poissaolon sekä lomarahat.
@mathsrick_ It's 26 meter if those are squares. But if one or more of those square looking things are not squares but parallelogram, then it's probably something else than 26.
@AnnaAfursin1@MartinPaasi Meidän aikana tultiin kyllä vetämään kaksoistunti lukiossakin, mutta voi olla, että kyseessä jokin poikkeus. Silloin herätti enimmäkseen kummastusta nuo tarinat, joissa kerrottiin ympäri maailmaa vallinneista "normeista", eikä moni pitänyt tuota mitenkään järjellisenä toimintana.
@KatriinaRepone1 Hirsitalossa pidän hyvänä jäljitellä perinnerakentamista, sillä vanhan hirsirakenteen hyvä toiminta ei perustu tiiveyteen. XPS/PIR/PU muutoin ihan hyvä eriste. Toki voi pyytää hyvitystä siitä erotuksesta, jos toteutustavoissa on hintaeroa. Finnfoam lienee ainakin kalliimpi tuote.
@puh_nalle94786@PatrizioLaina@pursiain@duunarit@HolappaLauri Mutta siitähän ei Lainán mukaan pitänytkään olla kysymys, että valtion omaisuutta myytäisiin sopeutuksen kattamiseksi. Eikä sellainen ole kenenkään mielestä järkevääkään hankkia kertamaksuja, kun sama sopeutustarve säilyisi kuitenkin jatkossa.
@PatrizioLaina@pursiain@duunarit@HolappaLauri Artikkelissa sanotaan, että julkisen sektorin rahoitusvarallisuus on pitkällä aikavälillä tuottanut enemmän kuin valtion velan korko on aiheuttanut kustannuksia. Tämä tarkoittaa, että varallisuuden pitäminen olisi taloudellisesti järkevämpää. Vai oliko parempia sijoituskohteita?
@TimoStewart@ecfr Hankala Euroopan ottaa vahvaa kantaa. Iskut voidaan tulkita itsepuolustustilanteena, jossa hyökkäyksen kohdevaltio pyrkii poistamaan uhan lähteen.
Tällöin oikeudellinen kysymys ei ole saako puolustautua, vaan kuinka laajasti ja millä keinoin. Onko hyväksyttävyyden raja ylitetty?