Maksuluokkamallin muutos ohjaa yhä ennakoivampaan työkykyjohtamiseen ja entistäkin tiiviimpään yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Kollega Kari-Pekka Martimo kiteyttää asiaa mainiosti blogissaan https://t.co/5SfC1H9Rtf
#maksuluokkamalli#työkykyjohtaminen
Vahva tutkimusnäyttö: toisin kuin kasvokkaiset kokoukset etätyökokoukset olivat yhteydessä uneliaisuuteen myös fysiologisesti ja se kognitiiviseen suoriutumiseen. #Työnimu suojeli osittain etäkokoushaitoilta @PakarinenSatu@tyoterveys@AaltoUniversity
https://t.co/EKMnzs9sza
Tuoreen #työolobarometri'n mukaan #työnimu'a koetaan suurin piirtein yhä lailla riippumatta iästä, sukupuolesta, sosioekonomisesta asemasta tai työsektorista. Työn imu on siis mahdollista joka työssä, kunhan sen edellytyksiin panostetaan työpaikoilla. @TEM_uutiset@tyoterveys
Nuorten työntekijöiden työhyvinvointi ja työn ilo eivät ole palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Nuorista muita ikäryhmiä useampi (16 %) kokee henkisen työkykynsä heikoksi, kunta-alalla jo joka viides (19 %).
5/
https://t.co/IQib4YJKTm
#työhyvinvointi
Nyt se pitkään luvassa ollut työuupumuksen liikennevalomalli, uuden menetelmän ja käsikirjan julkistus on edessä. Kerromme myös https://t.co/HlJ47KYOHa -hankkeen voimavaralähtöisistä tuloksista.
Tervetuloa maksuttomaan webinaariin!
#työuupumus@tyoterveys
https://t.co/f8wFlXgGbU
”Vaikutus näyttää liittyvän etenkin siihen, että osittainen työhönpaluu vähentää pitkällä aikavälillä todennäköisyyttä jäädä työttömäksi sekä siirtyä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.” https://t.co/Z7k9br6m1i
Jo kuudennen #MitenSuomiVoi-tutkimuksemme mukaan nuorten hyvinvointi on yhä laskussa, #etätyö'ssä työuupumus on noussut ja työn imu laskenut ja nyt myös johtajien hyvinvointi on heikentynyt. Onneksi näihin trendeihin on mahdollista vaikuttaa työpaikoilla.
https://t.co/VX4bFMSlzD
”Havaitsimme katsauksessamme esimerkiksi, että mindfulness vähensi monessa tapauksessa burnoutin oireita ainakin lyhyellä aikavälillä. Mutta pitkäaikaisia vaikutuksia tuskin saadaan, jos työ itsessään ei muutu.” #työkyky#vaikuttavuus https://t.co/GIK3G5v1Zf
Toiminnan kehittäminen pitäisi aloittaa useammin arjen työstä ja päätyä arjen työhön.
Arjen työn kehittämisellä ihmisistä tulee muutoksen tekijöitä eikä muutoksen kohteita.
Työelämässä pitäisi useammin 'käsittää' kuin 'jalkauttaa'.
Näin harvoin kuitenkin toimitaan.
@SannaSelinheimo@paufor@varma_tweet Tarkoittaako tämä esim. yksilölle suunnattuja digipalveluita, joita myydään työnantajille? Jos halutaan aitoa vaikuttavuutta, niin olisi hyvä pureutua myös työhön ja sen rakenteisiin sekä ratkoa eri toimijoiden kanssa yhteistyössä oikea-aikaisia hoidollisia ja tukevia ratkaisuja.
Onko nykyinen työelämä vähemmän tolerantti työntekijöille, joilla on depressio, tai onko ihminen, jolla on depressio, vähemmän tolerantti nykytyölle? Vai ovatko ihmiset valmiimpia myöntämään depression aiheuttaman työkyvyttömyyden?@SamiPirkola https://t.co/GSCwbzc9Yl
Kollega @kp_martimo kiteyttää hyvin työkykyjohtamisen ydintä: ”Operatiivisella työkykyjohtamisella ensisijaisesti etsitään jo tuen tarpeessa olevia työntekijöitä, strateginen työkykyjohtaminen tarttuu sen sijaan myös työkykyä uhkaaviin työn piirteisiin.”#työkykyjohtaminen
Työkykyjohtamisen fokus työhön: Kun työtä kehitetään kaikille työntekijöille sopivammaksi, saadaan työkykyjohtamisesta lisäarvoa henkilöstön työkyvyn lisäksi myös koko liiketoiminnalle, kirjoittaa @kp_martimo blogissaan. https://t.co/iR4yKZw8cj #ParempaaTyöelämää#työkyky
Tilastot kertovat, että mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys on viime vuosina lisääntynyt. Taustalla on monia tekijöitä, joita meidän täytyy ymmärtää paremmin, jotta osaamme paremmin myös ratkoa ongelmaa. https://t.co/QdXZLwuhve