Tänään on kulunut täsmälleen 17 vuotta historiallisesta hetkestä.
#Bitcoin:in taustalla olevat tekniset ajatukset eivät olleet uusia. Kryptografia, työntodiste, digitaaliset allekirjoitukset ja hajautetut konsensusmekanismit olivat olleet olemassa jo kauan ennen Satoshia. Satoshin suurin panos oli järjestellä aiempien sukupolvien löydökset täydelliseen, itseään ylläpitävään tasapainoon.
Ennen Satoshia monet olivat yrittäneet ratkaista digitaalisen rahan ongelman, mutta ne kaikki hajosivat (viimeistään) keskitettyyn rakenteeseen. Satoshi lähestyi asiaa toisesta näkökulmasta eli miten luoda itseään ylläpitävä verkko, jossa rehellisyys on rationaalinen valinta.
Satoshi ei siis keksinyt varsinaisesti mitään uutta, vaan yhdisti kaksi osaratkaisua isommaksi kokonaisuudeksi. Ensinnäkin hän omaksui ajatuksen absoluuttisesta niukkuudesta, joka toteutetaan vaikeusasteen säädöillä ja puoliintumissykleillä. Kiertoon vapautuvan ja kierrossa olevan bitcoinin määrä on tiedossa, ja Cantillon-vaikutus poistettu (koska keskusta, joka saisi bitcoinia ennen muita, ei ole).
Toinen iso havainto oli hyödyntää kryptografisia takeita, ts. jokainen lohko aikaleimataan (bitcoin on hajautettu kello), linkitetään tiivisteen avulla ketjuun ja vahvistetaan työntodisteella. Ristiriidat ratkaistaan kylmästi protokollan ehdoilla eli tässä tapauksessa pisintä ketjua seuraten.
Tulos on täydellinen symbioosi, jossa ei ole tarvetta keskitetylle toimijalle.
Hyviä lukuhetkiä!
@VV_Visuri Eli pähkinänkuoressa: valtion tulee määritellä ydintehtävät ja vastata vain niistä. Ja nekin rahat tulee tietenkin olla yleisön päätettävissä edustuksellisen demokratian kautta. Kaikki loput rahoitetttakoon omasta pussista. Tämä on reilua kaikille.
En minä halua päättää kaikesta. Haluan päättää vain rahoistani. Ei käy, että joku sukupuolentutkimuksen professori, joka ei tiedä miten määritellään nainen tai että kumpaa vessaa hänen tulisi k��yttää, käy lompakolleni. Hän voi nostaa sosiaalitukensa kelasta mutta samansuuruisena kuin muutkin, ei ole minun tehtävä maksaa hänelle tutkimusapurahoina sosiaaliturvaa harrastelustaan.
En vastaavasti kiellä ketään tekemästä hömppätieteitä. Niin saa tietenkin tehdä omalla kustannuksellaan länsimaisen vapauskäsityksen mukaisesti. Tuo vapauskäsitys ei kuitenkaan sisällä sitä että toiselta saa anastaa (laillisesti saati laittomasti) varoja mihin sattuu tarkoitukseen.
Suomen Pankki myi tammikuussa 2025 viisi tonnia kultaa.
Rahallinen häviö tällä hetkellä noin 350 milj €.
@SuomenPankki kertoisitteko kuka on vastuussa ja miten meni noin niinku omasta mielestä?
@JukkaLepikko Bitcoin on edelleen kaupankäyntiin kelpaamaton pyramidihuijaus, missä raju arvonvaihtelu estää kirjanpidon ennakoinnin täysin.
Stablecoin voisi jopa johtaa johonkin jos PayPal ei olisi olemassa.
@TereSammallahti Varallisuuden uusjako tulee tapahtumaan Bitcoinin kautta. Vuonna 2025 sosialistit pitävät kryptoja huuhaana, vuonna 2035 he vaativat niiden uudelleenjakoa, koska ei ole oikein että jotkut omistava niin paljon.
Miksi suomalaisen on hyvä aika omistaa Bitcoinia sekä kultaa? Koska Ranska monen muun EU-maan tavoin ei kykene talousreformeihin. Kohta taas printataan pää märkänä monopolirahaa pelastuspaketteihin -> ylikuuma markkina -> inflaatio -> asuntokupla poks.
https://t.co/gR67mitp7X
“Kasvavat julkisen talouden huolet maailman suurimmissa talouksissa lisäävät vauhtia niin sanotulle ”rahan arvon heikkenemiseen perustuvalle kaupalle” (debasement trade), kun sijoittajat hakeutuvat mm Bitcoiniin ja vetäytyvät suurista valuutoista” https://t.co/BcoVmggjkU
Today I had the honor of joining the Government’s roundtable to talk with entrepreneurs and key public officials about blockchain technologies, the state of the industry, and Finland’s chances to boost its competitiveness in this space.
Big thanks to Sakari Puisto, the minister of Economic Affairs and Employment of Finland, for the personal invite. Hopefully we’ll see minister @SakariPuisto on the main stage at next year’s BTCHEL conference!
Here are the three points I brought up:
1. Finland’s real, sustainable competitive edge isn’t in software, banking, or capital — it’s in geography and high-trust. Our northern location makes Finland one of the best places in the world for Bitcoin mining and flexible data centers. We’ve got an incredibly stable power grid, clean green energy, and the most advanced district heating system globally. All of this makes mining here profitable, as long as taxation and regulation keep our edge intact. The lower electricity tax category for data centers is fully justified, especially from the perspective of international competition.
2. A recurring theme at the table was that the negative image around cryptocurrencies holds back the industry. On the private side, there’s a clear need to coordinate conversations between different players and push toward a shared language, strategy, and vision. That’s exactly what BTCHEL is working to do in the private sector. To everyone who joined the discussion today: let’s build forums where we can move this forward together! The annual BTCHEL main event is one big arena, but as the organizer, 21 Events Oy (My company) can also help facilitate other initiatives. Ten published articles about our conference and a packed main stage where citizens listened to MP Martin Paasi sitting right next to me are proof that there’s real demand for these kinds of platforms.
3. My speaking time ran short, but in the conversations afterward, one more key point came up: attracting mining and other data centers to Finland is an act of national self-determination. Someone put it nicely: you have to aim where the ball is going, not where it is right now. In the U.S., stablecoins are the hot topic at the moment, and the EU has fallen behind — but there’s still time for us to secure the computing power that will let us in the future guarantee our right to finalize transactions in the world’s ultimate ledger: Bitcoin. We shouldn’t let ourselves get trampled by the great powers in this area either. A good comparison is Finland joining the European Union: “You want to be where the decisions are made.”
Tervetuloa Muumiolaaksoon
Muumimamman toisella hallituskaudella pysähtyneisyys tulee vallitsevaksi olotilaksi. Mitään kuusikymmentä- ja seitsemänkymmentäluvuilla rakennettua ei voi muuttaa, sillä Muumiolaaksossa kaikki vanha on pyhää ja koskematonta. Siellä on maailman paras peruskoulu ja kilpailukykyisin ympäristö. Kuntia ja korkeakouluja on juuri oikea määrä. Rakennukset on ripoteltu sopivan korkuisina synkän kuusimetsän piiloon. Innovaatiojärjestelmässä on maailman parhaat rakenteet ja resurssit. Aavan meren tuolle puolelle ei tarvitse katsoa, koska siellä kaikki on kuitenkin huonommin.
Muumiolaakson valtaeliitti uskoo, toivoo ja asenteisiin istuttaa, että lähiympäristön turvallisuuspoliittinen status säilyy muuttumattomana. Globalisaatio alistuu konferenssien käskettäväksi, ja tienaamisen makuun päässeet kiinalaiset kiltisti hillitsevät kasvuaan. Hyvinvoinnin jakopäätä voi rassata mielin määrin ilman seurauksia tuotantopäälle. Ihmiset jotenkin vain alkavat mennä töihin ja perustaa yrityksiä, vaikka eivät itse siitä juuri mitään tienaisi.
Muumiolaaksossa politiikka on gorbatšovilaista. Olennaisiin asioihin ei kajota, sen sijaan tulee julmasti julistuksia, mittavasti moralisointia ja säälimättömästi systeemikyberneettistä säätämistä.
Muumiolaaksossa ei kokoonnu ensimmäinenkään totuuskomitea. Totalitarismin, kansanmurhien ja kommunismin myötäjuoksijat ehtivät turvallisesti eläkkeelle ja ukkokotiin. Aikaisintaan seuraavalla hallituskaudella alkaa moraalipaniikki ja puhdistus: kuinka saatoimmekaan, miksi kukaan ei reagoinut!
Muumioilla ei ole käsitystä historiasta, koska se kertoisi inhottavista muutoksista. Ei ole visioita, koska missio on nykyisen säilyttäminen. Politiikka on yleisen mielipiteen seuraamista, ei sen johtamista. Muumiolaaksossa toimitaan entisen kenraalin tavoin, joka sanoi, että tuolla ovat mieheni. Täytyy katsoa, minne ovat menossa, että voisin johtaa heitä sinne. Oli se sitten Nato tai perikato.
Muumio ei mitään opi. Muumioituneista ajatuksista pyyhitään pölyä ja siirrellään niitä paikasta toiseen. Eräs näistä on dependencia, leniniläisestä imperialismiteoriasta ja latinalaisamerikkalaisesta vallankumousromantiikasta muumioitunut käsitys globaalista kapitalismista. Sen mukaan rikkaat teollisuusmaat riistävät köyhiä maita vapaakaupan ja monikansallisten suuryritysten avulla. Köyhille jäävät alkutuotanto ja paskaduunit. Teorian perusteella Etelä-Amerikassa suljettiin taloudet, suosittiin kotimaista, sosialisoitiin monikansalliset yritykset ja pantiin valtio talouden vahdiksi. Seurauksena oli taloudellinen romahdus, poliittinen kaaos ja leviävä köyhyys. Päinvastaisen vapaakauppateorian mukaan menneet Aasian maat sen sijaan lähtivät kasvu-uralle.
Dependencia on osoitettu vääräksi niin teoriassa kuin käytännössä. Mutta Muumiolaaksossa se makaa uudella paikalla levittämässä löyhää ympärilleen. Sen mukaan Muumiolaakson duunari pitää itsellään siistit sisätyöt ja tuottavat huippuhommat. Pakistanilainen tekniikan tohtori ajaa taksia ja indonesialaiset tehdastyöt liimailkoot lenkkitossuja. Muumiolaaksolainen ei ole työväkeä vaan hienoa herrakansaa, jolle kansainvälisessä työnjaossa ilman muuta kuuluvat korkean osaamisen tehtävät.
Muumiolaakson arvokeskustelu on meillä edessä. Jos mamma saa määrätä, se lähtee siitä, että ihan itsestään vaan hillopurkkeja ilmestyy komeroihin ja taikurin hatusta valuu ehtymätön virta vadelmamehua millimetrimitalla jaettavaksi.
– Paul Lillrank, Kauppalehti Presso, 11. helmikuuta 2006
@Pakkaustukku@ValueByMarkus Fiat stablecoins inherently carry the defects of fiat so it's just an extension/upgrade of the fiat system, i.e., new rails to address transactional, interoperability & accessibility issues.
@thlbr Miksi jollain täytyy olla edes mitään omaisuutta? Kaikki omaisuus valtion huostaan ja sitten vaan kukin kykyjensä mukaan, kullekin tarpeidensa mukaan hipheihurraa!