@javvanne Suomen kattava lentogravimetrinen aineisto olisi kieltämättä upea,ja palvelisi muutakin tutkimusta kuin mineraalipotentiaalin kartoitusta (esim. pohjavesi- ja geoenergia). Joitain vuosia sitten arvioimme aineiston mittaushinnaksi noin 95 M€. Ei halpaa mutta silti edullista!😉
Haluaisitko keskustella kanssani hetken geofysiikasta? Minusta on kiehtovaa, miten seismisten ja/tai elektromagneettisten aaltojen avulla voidaan selvittää maankamaran ominaisuuksia kilometrien syvyyteen. Otsikoihin nousevat kuitenkin muut seikat, miksi? https://t.co/3AtV7zXQXZ
@SakariVakeva@GTK_FI Kimberliittipiippujakin voisi sopivilla mittauskonfiguraatioilla löytää seismisten ja muiden geofysiikan menetelmien avulla. Timantit eivät kuitenkaan ole meidän tutkimuksen keskiössä, koska eivät ole kriittisiä vihreän siirtymän kannalta
@SakariVakeva Euroopan rimpuillessa raaka-ainepulassa olisi hyvä kääntää huomio uusien esiintymien löytämisen mahdollistaviin menetelmiin. Akkumineraalipotentiaalia on, mutta miten mahdolliset esiintymät voidaan löytää maankamaran syvyyksistä?Tämä on mielestäni oleellinen haaste ratkaistavaksi
@JohannaKeskinen@GTK_FI Kauhajoen tutkimuksessa meillä on tavoitteena saada tietoa kalliopinnasta ja sen rikkonaisuudesta, sekä maaperän kerroksista ja pohjaveden pinnankorkeudesta. Maapeitteet ovat alueella enintään noin 100 m paksuja.
Seismisen lähteen syvyysulottuvuus on ~500 m
@GTK_FI on mukana aiheella, jossa geofysiikkaa sovelletaan pohjavesitutkimuksiin. Toivomme motivoituneita hakijoita, joilla on kykyä tuoda teorioita käytäntöön tutkimuksessa ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjaveteen.
Rakennettiin yhdessä 7 tutkimuslaitoksen kanssa tohtorikoulutukseen uusi toimintamalli, tavoitteena laajentaa tohtoreiden urapolkuja ja lisätä tutkijaurien houkuttelevuutta.
Nyt haettavana 28 @UniEastFinland’n ja tutkimuslaitosten yhteistä väitöskirjatutkijan tehtävää.
@OhmanTeemu @JussiSHeinonen @eslehton@AkuHeinonen Taylor×3 paperi ei ollut tuttu entuudestaan, mutta tykkään erityisesti otsikosta. Työnimenä tutkimukselle : "Rapakivi: A Heinonen perspective" 😉😁 tekemistä vaille valmis juttu!
@JussiSHeinonen @eslehton@AkuHeinonen Tavoitteena, että Heinonen, Heinonen ja Heinonen paperi julkaistu, ennenkuin kukaan meistä täyttää 50v? Edellinen pyöreä kun meni jo...
@GTK_FI uutta strategiaa muodostetaan parhaillaan ja seismiset heijastusluotaukset yhtenä keinona tuottaa tietoa kallioperän rakenteista on keskusteluissa. Nykyisin meillä on osaamista, laitteistoa ja eurooppalaisia yhteistyökumppaneita luotaushankkeiden toteuttamiseksi.
@iltalehti_fi jutussa mainitut HIRE-aineistot tulivat tutuksi itselle väitöskirjassa. Nykyisin @SuomenAkatemia rahoittama #FLEXEPOS infra mahdollistaa seismisten heijastusluotaushankkeiden toteuttamisen suomalaisvoimin -toki vibroseisminen rekka puuttuu
https://t.co/2zBC0sFSCT
@GTK_FI olemme kasvattaneet Suomen #geotieto varantoja mm. XSoDEx projektissa Sodankylän seudulla. Olemme tehneet luotauksia myö @geopartner_ltd kanssa, ja tulevana syksynä luodataan kallioperää EU-rahoitteisessa/@BusinessFinland#SEEMSDEEP projektissa.
Kallioperä rapautuu, murskautuu ja puristuu - siitä syntyvät maalajit. Kuuntele Aristoteleen kantapää, jossa kaivaudutaan maan alle GTK:n Niko Putkisen ja toimittaja Pasi Heikuran kanssa.
#AristoteleenKantapää@yletiede#Kallioperä https://t.co/DYz7RcQwRq
@SakariVakeva@GTK_FI GTK on testannut DAS-systeemiä Kurikassa pohjavesitutkimuksissa pintamittauksena ja Koillismaan tutkimusreiässä VSP-mittauksena. Koillismaalla lähteenä oli vibroseisminen rekka ja pienet räjäytykset, Kurikassa pienikokoinen vibroseisminen laite (Lightning, SeismicMechatronics)
EU:n huoltovarmuuden parantamisessa oma roolinsa on geofysiikalisella mineraalipotentiaalin kartoituksella.Uusien esiintymien löytäminen edellyttää satsauksia syväluotaaviin tutkimusmenetelmiin, joilla tietovarantoa kallioperästä kartutetaan. Me @GTK_FI kehitämme näitä menetelmiä