Tänään julkaistu mietintö sisältää ehdotuksen #ECRIS-TCN-asetuksen edellyttämäksi kansalliseksi lainsäädännöksi. Tarkoituksena on tehostaa rikosrekisteritietojen vaihtamista EU:ssa 🇪🇺.
Mietinnöstä pyydetään lausuntoja 20.5. mennessä.
Lausuntopyyntö 👇
https://t.co/r05GWh2Ot1
HS Vantaa | Naamansa peruslukemilla pitävä mies muutti Vantaalta Tukholmaan, jossa ihmiset luulivat hänen voivan pahoin: ”Ruotsissa pitää olla hirveän ulospäin suuntautunut” https://t.co/ReSxrlCURj
"Part of the reason many expats dislike Belgium is that Northern Europeans think it’s too Southern and Southern Europeans think it’s too Northern."
https://t.co/uErwb1alOy
@HauntingLetters "Hyvä termi on myös neutraali ja asiallinen. -- Esimerkiksi seuraavat ehdotukset ovat tyylilajiltaan häiritsevän poikkeavia: hemulit, tikutaku, kusimanse, kuskus, kusu, murrikat, myllikkäät, pomppuli, pusseli, pussikko, rillilenkko, kultiainen, hiiru, myyry, rattu."
@tapiomaatta@JenniVirtanen Tässä mielenkiintoisessa jutussa on toinenkin klassinen käännöskukkanen eli rajoitusten perustuminen kansallisuuteen kun pitäisi puhua kansalaisuudesta. Englannin termi nationality kattaa toki molemmat, mutta suomeksi niillä on merkitysero. Ks. esim. https://t.co/WZddoxgLyA
@m_hartikainen@jvirola Yleisellä tasolla samaa mieltä, mutta realiteetti on sekin, että kv. tehtävistä, Luxissa tai muualla, kiinnostuneen on hyödyllistä osata muitakin vieraita kieliä kuin englantia. Se, että englannilla pärjää kaikkialla, on suomalainen näköharha.
@m_hartikainen@jvirola Toisaalta näinä englannin kielen ylivallan aikoina on ihan virkistävää, että vielä löytyy instituutioita, joissa ei pärjää pelkällä englannilla. Ottamatta kantaa siihen, pitääkö tällaisen muun kielen olla juuri ranska.
@m_hartikainen@jvirola Näin on: ranskankielisyys karsii ison osan potentiaalisista hakijoista varsinkin ns. vanhojen jäsenmaiden ulkopuolella ja luo ranskankielisille valtavan kilpailuedun. Nykyisiä lukuja tuntematta oletan, että tuomioistuimen henkilökunnassa on yliedustus FR, BE ja LU kansalaisia.