@AnttiKarkiainen Jos kuvatusta ilmiöstä syntyy tasa-arvo-ongelma, niin olisi kiinnostavaa pohtia sitä, johtuuko se ruotsin- vai suomenkielisten hakupainealojen paikkamääristä.
@SaariJuho@markkuilmari@JSiljanderFIN Siinä lukee Valtionhallinto ts. sektori 1311, mihin kuuluu muutakin kuin budjettitalous. Taitaa pitää sisällään mm. Solidiumin sekä eräitä talousarvion ulkopuolisia rahastoja. @OhtoSoininvaara tietää enemmän. Valitettavasti korkojen nousu ei taida meidän alijäämiä pelastaa.
@HeikkiTu Tuon mukaan noin puolet suomalaisten varallisuudesta on omistusasunnoissa ja noin 20 prosenttia muissa asunnoissa ja kiinteistöissä. Muutokset arvostustasoissa näkyvät kai väistämättä varallisuutta mittaavassa tilastossa. 2010- hintatasot erkaantuivat lisäksi alueellisesti.
@OhtoSoininvaara@IKarryla@SaPakarinen Ohtolta hyvä täsmennys. Kasvua on ollut myös ihan valtion budjettitalouden piirissä. 2016-2017, jolloin kasvu alkoi, henkilöstömäärä liikkui n. 73 000 tasolla ja ylempänä linkatun VK raportin mukaan 12/2023 taso olisi lähempänä 82 000. Yksittäistä selittäjää tähän ei löydy.
@IKarryla Täältä pääsee katsomaan kirjanpitoyksiköittäin ja hallinnonaloittain henkilöstömäärän kehitystä: https://t.co/OVhcconsTg. PLM hallinnonalalla itse asiassa aika vähän kasvua, SM selvästi enemmän (tänne kuuluu myös Migri, Supo ym.). Kasvua on muillakin hallinnonaloilla.
@HolappaLauri Orpon hallituksen ohjelmassa on ns. rahoitusasematavoite (alijäämä max -1 % BKT:sta v. 2027). Myös virkatyöryhmässä pidetty meno- ja tasapainosäännön yhdistelmää hyvänä ratkaisuna. Eikö tämä vastaa huoliisi veronalennuksista kehysten kiertäjänä?
@ahokasjaj@PatrizioLaina Lisähuomiona tähän se, että esim. ensi vuoden veroasteen lasku kuluvasta vuodesta on pitkälti sosiaalivakuutusmaksujen alenemaa (0,7 %-yksikköä). Sellaisiakin kannanottoja on esitetty, että tätä alenemaa ei saa käyttää julkisen talouden vahvistamiseen.
@artturib@JuhoKostiainen@tsaarimaa Suhdannehuipussa taisi ARA:lla olla vaikeuksia saada ehdot täyttäviä tarjouksia, mutta ilmeisesti tilanne on parantunut. Tuon 4 800 €/m2 luvun taustalla on 31 kerrostalohanketta eri puolilla Helsinkiä (myös arvoalueilla), joita tuskin rakennetaan tappiolla.
@JuhoKostiainen@artturib@tsaarimaa Knoppitietona esim. Helsingin uusien kerrostaloasuntojen keskihinta vuokratontilla 2022Q1-2023Q2 n. 6 500 €/m2 (Tilastokeskus). ARA:n samalla periodilla Helsingin hankkeille hyväksymät hankinta-arvot n. 4 800 €/m2. Lienee vähän kokoeroja ym., mutta on tuossa iso ero.
@epalonen@SocSciHelsinki Eikö sama päde muiden ministeriöiden julkituomiin näkemyksiin? Jostain syystä herättävät vähemmän intohimoja julkisuudessa. Toki esim. finanssi- ja veropolitiikka ovat erittäin keskeisiä politiikka-alueita, joten ehkäpä johtuu siitä.
@Keskinen_Juho Jutussa oli jostain syystä VM:n ehdotuksen (5.8.2022) mukainen arvio 1,02 mrd., mutta talousarvioesityksessä luku oli 984 milj. ja sitä ehdittiin jo korjata 845 milj. euroon ensimmäisessä lisätalousarviossa. Ei siis ihan tarkkaa uutisointia, mutta hyvä, että tuloarvio kiinnostaa.
Tänään julkaistiin poikkihallinnollisen kasvutyöryhmämme loppuraportti, jossa esitellään konkreettisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin vauhdittaa talouskasvua kestävällä ja julkista taloutta vahvistavalla tavalla. Tässä ketjussa nostoja raportista. (1/16) https://t.co/OnyLV7r8G4
@mrsseppala @katjakuus @markkuilmari Menojen osalta julkista sektoria on käsitelty teemoittain ja niiden sisällä on vaihtoehtoja säästää yritystuista, esim. varustamo-, energia- tai sähköistämistuki. Moni tuki on verotuki, joita on osin käsitelty verolajeittain. Yritystukiselvityksiä on myös jo käytössä useita.